Edelliseen tekstiin vielä lisäten, että juttelin muiden corgi-ihmisten kanssa enkä ole ainoa jonka koiraa on tultu sanomaan lihavaksi syyttä suotta. Punnitsin kuitenkin Eetun eilen ja painoa olikin posahtanut 2kg lisää normaaliin. Koiraa katsoessa ei omaan eikä muiden silmiin kuitenkaan näytä pullealta eli uskon näiden olevan hormonikiloja. Silti jätetään kaikki turhat herkut pois ja palkka tulee olemaan treeneissä lelu tai (virallinen) ruoka.
Tänään oli viimeiset treenit kentällä, sillä nyt alkaa hallikausi. Ei olisi paremmin voinut lopettaa tätä kautta! :)
Alkuun lämmittelyt ja koira toimi kivasti. Vähän myöhäseksi jätin ohjauksen yhdelle aidalle tai en viitannut kunnolla että mene tuonne, mutta koira ehti taitavasti mukaan.
Ensimmäistä rataa en piirtänyt, koska se meni meidän osalta aika hassusti. Yleisesti ohjasin kyllä kädellä kunnolla, mutta muu kehonkieli oli jo pitkällä menossa eteenpäin. Siksi meni kaksi kertaa esteen ohi. Putkeen ei mennyt ekalla en muista miksi, mutta varmaan taas olin jo menossa eteenpäin vaikka koira ei vielä ehtinyt kunnolla irrota putkelle. Viimeisenä esteenä pussi jonne ei irronnut koko treenien aikana millään! Ok ohjaus kusi taas urakalla ensimmäisellä kerralla ja meinasin kompuroida koiraan. Muutama rima tippui ja kuulemma siksi että jarrutin esteiden kohdalla. Himmailen vauhtia just aidan kohdalla niin koirallakin hidastuu ja rimat kopsuu. Kaitsu kuitenkin sano että näyttää meno kivalta kuitenkin kun vertaa siihen että ollaan oltu poissa vähän aikaa. Eetulla oli tänään rimat poikkeuksellisesti korkeammalla kuin ennen, mutta Kaitsu sanoi että Eetu pääsee ne kyllä leikiten ylitse.
Toinen rata oli huikee! Tällaset on selkeesti niitä meille sopivia ratoja. Yksinkertaista ohjausta jossa ei tarvii valssata eikä mutkitella pahasti. Hyvin tilaa koiran irrota, mutta kuitenkin jotain tiukempiakin kohtia. Tällä radalla siis vain yksi valssi kun koira on laitettu putkeen (8) ja otetaan toiselta puolelta jotta kykenee takaakiertoon joka tehtiin niistona (?) Ensimmäisellä putkella olin jo hurmioitunut onnistuneesta suorituksesta ja unohdin täysin vaihtaa puolta ja jäädyin täysin. Ehdin kiljaista MITÄ MÄ TEEN ja koira tuli syliin :D Kaitsu sanoi että rata meni täydellisesti tähän asti ja lähetin uudelleen ensimmäiseen putkeen. Osasin vaihtaa puolta ja tuo niistokin onnistui todella hyvin. Loppu meni kuin tanssi ja jäi tosi hyvä fiilis :)
Kaitsu sanoi että meni tosi hienosti ja hyvää ohjausta. Ei mitään huomautettavaa. Sanoi että Eetu pomppii hyvin korkeammatkin rimat ja on päässyt tähän asti liian helpolla. Nyt alkaa siis pomppimaan korkeammilla rimoilla.
Koska oli kauden päättäjäiset niin Kaitsu suunnitteli meille kivan ja helpon radan. Tää meni virheettömästi paitsi lopussa en saanut A:lta nätisti pussiin kun tuli vähän kiire. En muista sainko kuitenkin tuupattua koiran sinne pussiin :D Kaitsu kehui tästäkin radasta eikä muistaakseni antanut mitään huonoa kritiikkiä. Itelle jäi niiiiiin hyvä mieli kun onnistuttiin ja koira oli pätevä! Epäilin vielä että selvitäänkö me viimeisestä radasta vaikka olikin näin yksinkertainen. Koira ei kuumentunut liikaa kuitenkaan missään vaiheessa vaan teki just hyvällä vireellä ja vauhdilla. Kuulemma Eetun hyppytekniikkaa aletaan hiomaan kun hyppää hassusti raajat suorana sellaisissa kohdissa kun odottaa mun ohjausta hypätessä. Näin on kiva lopettaa radoilla hyppely ja siirtyä ehkä hiomaan niitä yksityiskohtia enemmän ohjaustreeneihin :) Jeeee oli parhaimmat treenit pitkään aikaan! :)
Jämsänkoskella mätsärissä. Parina pienikokoinen koira joka esiintyy kuin olisi sunnuntaikävelyllä. Koiralla näyttää olevan juoksut, sillä se tiputtaa verta näyttelypöydälle. Eetu esiintyi hienosti.
Pöydällä.
Minä "tää on sitten leikattu"
Tuomari "joo huomasin... siksi varmaan tuhdissa kunnossa"
....?
Sinisten kehässä. Tuomari tiputtanut muut ja enää viisi koiraa jäljellä. Tulee kättelemään meitä
Tuomari "teidän täytyy laihduttaa vähän ensin"
????
Tämän illan olenkin tuijottanut koiraa ja yrittänyt tihrustaa ONKO se todella lihava vai ei. Onko se niin lihava, että tuomari boikotoi oikein urakalla koska ei halua päästää ylisyötettyä koiraa jatkoon. Onko tuo eläin lihonut mun silmissä ja oon vaan sokaistunut siltä koska näen sitä jatkuvasti.
Luulot hälvenivät kun juttelin Emmin kanssa ja kuulemma on yleistä että corgin sanotaan olevan lihava vaikka se ei ole. Etenkin näissä mätsäreissä. Silti olin niin vttuuntunut kun kehästä pääsin ulos ja kyselin ihmisiltä onko se muka niin lihava. No menköön poika kuitenkin kevyemmälle ruokavaliolle. Tuomari olisi saanut itsekin olla solakampi ;)
Ollaan vietetty kiva viikko ilman tokoa. Maanantai-iltana keksin opettaa Eetun nostamaan mulle tavaroita lattialta käskystä. Ja kun tää ei vielä riitä niin yhdistin tavaran nostamiseen "polvet"-tempun eli koiran nostettua tavaran lattialta se nousee vielä tavara suussaan mun polvia vasten ojentamaan sen niin ettei mun tarvii kyykkiä alemmas :D Laiskaa tai ei, mutta toimii hyvin. Ollaan vahvistettu myös pään maahan laskemista siitä ei mitään erikoista. Muuten ollaan vaan lenkkeilty ja leikitty keskenään ja nähty koirakavereita.
Eilen lähdettiin Korpilahdelle moikkaamaan hoidossa olevaa Pepeä ja pojat pääsivät riehumaan, vaikka Pepe olikin valmiiksi väsynyt ja Eetu ei jaksanut kierroksilla käyvää teiniä. Töpöhäntä täytti hetki sitten 1-vuotta ja yhteiskuva piti uusia.
Torstaina meidän valmentaja ei päässyt paikalle joten pidettiin omatoimitreenit. Marja rakensi meille aika koukeroisen radan jota en jaksanut piirtää. Olin kerrankin viisas ja tein kahdessa osassa. Tosin viimeinen niin naurettavan helppo radan pätkä (keskellä pyörimistä, suoraa, yksi takaakierto) ei luonnistunut millään. Pitäisi osata vaan lopettaa tai helpottaa kunnolla kun koiralla ei selkeesti kestä pää enää tota 3-4 rataa. Onneksi meillä alkaa hallitreenit niin tehdään enemmän ohjausjuttuja.
Tänään vihdoin tokoa. Olin laiska enkä jaksanut liikkua minnekään, joten pidettiin treenit takapihalla.
Alkuun luoksetuloja takapalkalla. Ensimmäinen normaalina ja oon niin tyytyväinen, että vauhti on palautunut takaisin laukkaan. Seuraavaksi muistaakseni noin viisi stoppia. Alussa pysähtymiset oli aika hitaita joten mietin onko vika mussa vai koirassa. Videolta huomasin että mun käsky tulee aika myöhässä nähden etenkin siihen, että Eetun pysähtyminen ei oo aina yhtä täpäkkä. Päätin pistää kovemmat panokset peliin ja kävin hakemassa sisältä herkkutikun. Koira kiinnostui salamana ja kierrokset nousi. Härnäsin vielä kipolla. Paranti kyllä pysähtymistä, mutta ärsyttää kun tiedän että toi osaa pysähtyä halutessaan kuin seinään. Alla todiste siitä millainen meidän stoppi parhaimmillaan on
Seuraavaks noutoa. Jatkuvasti aattelen että äh meidän nouto on ihan vaiheessa ja kaipaa hirveesti hiomista. Ei se voi vaan toimia. Tänään Eetu oli kuitenkin ihan superi! Takapalkalla oli varmasti osuutta asiaan koska kapulan otekin oli täpäkkä. Ei aikomustakaan varastaa vaan kysyi katsekontaktilla lupaa. Ei haukkumista lähdössä vaan tosi hyvällä laukalla. Vaikka haki kovaa niin ottaa tosi nätisti suuhun ja palauttaa laukalla! Kattokaa ja sanokaa nyt että se on laukalla! Vierelle tullessa kuulee jotain omituista ja jäätyy sekuniksi, mutta palauttaa kiltisti vierelle eikä pyöräyttele suussa. Oon niin ylpee ja uskallan myöntää, että meidän nouto ei oo enää vaiheessa
Vielä kaukoja. Unohdin viedä takapalkan paikoilleen joten sanoin jo m-i vaihdon ja vein palkan. Oho yllätys koira oli siinä samassa valahtanut maahan. Otettiin sitten kolme kertaa kaukot siten, että teen m-i vaihdon, odotan hiljaa hetken ja vapautin suoraan kupille. Pysyi istumassa, mutta en tiedä oliko tästä kuitenkaan apua. Eetu on vaan kärsimätön ja ei välttämättä edes vaivaudu pysymään istumassa vaikka tietää kyllä mitä pyydetään. Vaikka kuinka hinkattais tätä vaihtoa niin uskon että kokeessa siinä tulee kuitenkin ongelmia koska koetilanne, kärsimättömyys ja palkattomuus
Möllitokon jälkeen olin utelias tietämään onko tuo koira muka oikeasti unohtanut jäävät mitä epäilin. No epäilyt turhia koska koira osasi jäävät hienosti. Harkitsin että alkaisin palkkaamaan tai naksauttamaan siitä kun oon palannut koiran taakse, mutta tulin siihen tulokseen että siitä saattais olla vaan ongelmia. Eetu ei kuitenkaan ikinä ennen oo valahtanut maahan ja oon aina harjoitellu jääviä niin että kävelen vielä koiran taakse. Ensinnäkin siksi, että luulin niin tehtävän jo alon jäävissä. Tehdään siis vaan normaalisti ja palkkaan vasta koko liikkeestä.
Loppuun kokeenomaisesti seuraaminen, jäävät, nouto ja luoksetulo. Tein pidemmän seuraamisen ja alussa käännökset oli mitäänsanomattomia. Tai no kyllähän se käänty mutta tosi väljästi eli kroppa ei kääntynyt mukana. Siinä vaiheessa huomasin kyllä taas ite että en osaa kävellä luonnollisesti. Kiinnitin sen jälkeen huomion omaan selkeään liikkumiseen ja heti koira alkoi tehdä paljon tarkempia käännöksiä ja takapääkin tuli mukaan. Taas pitäis muistaa keskittyä enemmän omaan liikkumiseen eikä siihen miten se koira tulee siinä mukana. Jäävät meni ok ja palkkasin pienellä namilla niiden jälkeen. Nouto hyvä tosin sen jälkeen pientä nurinaa kun en vieläkään vapauttanut kaukopalkalle. Luoksetulo samanlainen kuin muutkin ja vapautin siitä kupille.
Oon yllättynyt miten hyvin Eetu teki ilman mitään mihin pitäis kiinnittää huomiota. Äääsh hihkuin niin innolla että nyt päästään treenaamaan avon juttuja, mutta nyt en enää jaksais treenata niitä kovin tunnollisesti :D
Koiran päivittäinen aktivointi koostuu nykyään lähes aina tokosta. On vaan helppoo yhdistää treenit + aktivointi eli tehdä lähes joka päivä jotakin pienä. Nyt kun treenaamiseen on selvästi käytettävä enemmän aikaa ja mieltä että saa liikkeet toimimaan niin päätin että treenirytmiin tulee muutos. Jos haluaa aktivoida koiraa niin sitten leikitään, tehdään jotain erikoista tai opetellaan temppuja. Ah, niitä aikoja kun opeteltiin vain uusia temppuja vanhojen perään ja koira tykkäsi. Tokosta tulee siis panostettu laji jonka treenit suunnitellaan ja tehdään harkiten. "Jos nyt otan muutaman liikkeen tätä ja sit kerran ton"-tyyli pois. Eetu osaa jo aika monta turhaa ja tärkeetä temppua ja ollaan myös aloitettu monia, mutta ei harjoiteltu loppuun asti.
Temput:
ympäri (oikealle pyörähdys)
vasen (vasemmalle pyörähdys)
kieri
pötkö (ns leikkii kuollutta)
tassu (vasen tassu)
toinen (oikea tassu)
ylävitonen
terve (morjestaa)
kova sana (haukahtaa)
tanssi (seisoo takatassuilla)
ali (jalan alta, jalkojen välistä)
pupu (kurre)
polvet (kävelee etutassut mun jalkoja vasten)
pujottele (jalkojen välissä)
välissä (kävelee jalkojen välissä)
päälle (tulee makaamaan mahan päälle)
pusu (nousee etutassut rintaa vasten ja pussaa, nousee polvia vasten ja pussaa)
väistö (sivuttaisaskelia)
pyöri (pyörii ympyrää ympärillä)
koske (koskettaa kohdetta)
sukka (vetää sukat pois jalasta)
sulje (sulkee oven)
ovi (avaa oven)
Kesken:
ryömi
peruuta
pään nyökyttäminen/pudistaminen
Siinä muistaakseni pitäis olla kaikki. Tottakai koira osaa antaa tassua ja muuta yhtä turhaa, mutta hei pakko ensimmäisen koiran on osata nää vakiot. Haluun opettaa erityisesti kaikkea fiksua josta on oikeesti hyötyä esim. viimeiset temput jotka opetin siksi että E ravaa jatkuvasti mun huoneen väliä ja ärsytti kun jättää aina ovet selälleen. En oo niin laiska että käskisin koiran riisumaan multa kuitenkaan sukkia vaikka osaakin sen :D Katotaan mitä kaikkea jännää ja käytännöllistä tuolle eläimelle alan opettaa!
Keväästä asti odotetut möllit vihdoin tänään! Viime mölleissä meidän suoritushan oli ihan pelleilyä (koiralla huomio jatkuvasti muualla, karkasi moikkaamaan ihmisiä) ja moni liike meni ihan penkin alle. Jo keväällä päätin että syksyn mölleissä meidän meno tulee olemaan ihan erilaista ja niinhän se olikin. Järjestäjä ja tuomari siis sama kuin keväällä :) Kilpailtiin siis ensimmäistä kertaa avoimessa luokassa ja vastustajana olikin pelkkiä kaverikoiria. Pisteytykset ensin ja koottuja selityksiä alempana erikseen:
Paikkamakuussa mentiin auton taakse piiloon ja kurkittiin ikkunasta. Eetu laittoi samantien pään maahan, makasi todella rauhallisesti eikä katsonut maisemia. Ylpeänä katsoin ja mietin että on se vaan hieno. Äkkiä viimeisen minuutin aikana Eetu alkaa näykkimään ilmaa ympärillään ja hätääntyneenä mietin että apua nyt se nousee. Näin piiloon asti, että joku ötökkä ahdisteli koiraa. Ensin Eetu ei liikkunut mihinkään, mutta sitten nousi kun ampiainen ärsytti liikaa. Ja vielä Eetun kävellessä ampiainen hyökki päin. Miksi aina meille osuu nää luonnonvoimat jotka pilaa liikkeet? Seuraaminen hienoa, pistemenetys ensimmäisestä pysähdyksestä johon ei ehtinyt kunnolla mukaan. Maahanmeno oli taas negatiivinen yllätys, mutta eipä olla treenattu jääviä pitkään aikaan. Ennen omaa vuoroa kokeilin kerran eikä Eetu meinannu jäädä ensin millään seisomaan eikä sen jälkeen maahan. Turhauttavaa. Luoksetulossa vauhti hyvä, pysähdys vähän hidas mutta kuulemma päivän paras pysähtyminen. Seisomista ei nollannut vaikka kokeessa olisi pitänyt. Jäi seisomaan, mutta kun palatessani kävelin ohitse niin meni maahan. Mitä ihmettä oikeasti ei oo tehnyt tollasta ikinä.
Nouto oli tuomarin mielestä hieno, mutta vähensi pisteitä vähän lyhyehköstä heitosta ja mun kehumisesta Eetun palauttessa. Sanoi kyllä että olisi koira varmasti hakenut kapulan vähän kauempaa ja palauttanut ilman kehujakin, mutta sanoin että tein tarkoituksella :) Kaukoissa istumiset kusi. Molemmissa istumaan nousuissa ei pysynyt muutamaa sekuntia kauempaa vaan valahti takaisin maahan. Tää onkin ollut meidän heikko kohta. Hyppy oli hieno! Hidas istuminen ja suhahdin isssss kun katoin että ei aio istua, mutta tuomari ei ilmeisesti välittänyt/kuullut. Hyppäsi hyvin takaisin sivulle.
Tuomari tykkäsi Eetusta ja meidän työskentelystä. Kehui että todella paljon ollaan edistytty keväästä ja koira haluaa nyt todella tehdä mun kanssa eikä sitä kiinnosta muu ja kuuntelee :) Sanoikin että ollaan varmasti tehty kovasti töitä.
Oma mielipide että ei menny niin hyvin kuin olisi voinut. Kokeissa tulee aina näitä ihme unohduksia ihan kuin tiettyjä asioita ei oltais koskaan opeteltukaan. Hassua miten Eetu tsemppas erikoisemmissa jutuissa esim. noudossa, mutta sitten jäävät meni ihan huonosti. Olisi voinut olla siis parempi vire, mutta kappas kun oltiin taas viimeisiä ja koira sai odotella niin se tekee tehtävänsä. Mutta eläin oli hieno ja paras. Tästä on kiva jatkaa eteenpäin kun on onnistunut fiilis :) Nyt tullaan keskittymään noudon yksityiskohtiin, kaukojen istumisiin sekä luoksarin stoppia niin että pysähdys paranee. Siinä samalla pakko ilmeisesti pitää jäävät kasassa. Paikkamakuu on ilmeisesti aika koevalmis sekä hyppy!
Onnittelut myös
Nita ALO 1.sija
Niilo ALO 3.sija
Voitto AVO 1.sija
Soolo AVO 3.sija
Pientä raportointia treenien osalta. Keväällä ja kesällä aloin sattumalta bongailemaan kaikkia tokoon tarvittavia juttuja joita tuli sitten ostettua etukäteen - "voidaanhan me tätä jo vähän treenata". Nyt löytyy siis kahta erilaista kartiota, noutokapula, metallikapula ja tänään sain tunnarikapulat. Iltapäivällä mentiin äitin kanssa käymään puutavaraliikkeessä teettämässä kapulat. Eipä tarvinnut kauaa etsiä kun samantien löysin kasan puuta jotka olivat ilmeisesti jämäpaloja jostain. Just sellaisia mitä etsin! Otin kolme noin metrin pituista pötköä ja setä sahasi ne mulle 20cm osiin. Nyt on sitten noin 12kpl kapuloita ja maksoivat 0,40snt. Äiti nauro että kerrankin tää harrastus oli halpaa :D Käytiin myös Tarvikekeskuksessa. Samantien koirahyllylle etsimään kaikkea turhaa hyödyllistä mitä eläin voisi tarvita. Kävästiin myös Apteekissa ostamassa särkylääkettä. Nopeasti eläinhyllylle katsomaan olisiko jotain mitä voisi kokeilla meidän koiraan. On se kumma miten eläinhyllyt vetää nykyään puoleensa!
Tänään oli tietysti pakko laittaa tunnari uudelleen alulle. Tarralapputeorian totesin olevan huono tällaiselle tyypille joka mielellään nuolasis ja maistelis tarralappuja kokoajan. Alettiin siis pohjustaa tunnaria piilottamalla yhtä multa tuoksuvaa kapulaa nurmikkoon. Ensin jätin melkein kokonaan esille, mutta sit tajusin että eläin etsii sitä silloin juuri näköaistilla. Seuraavaksi ruohikkoa päälle ja alkoi näyttää paremmalta kun vuffe oikeasti haisteli maata ja yritti ymmärtää missä kapula oikein on. Piilotin aina vähän enemmän ja muka vaikeutin, mutta kyllä se yleensä aina löysi. Naksutin kapulan ottamisesta suuhun, mutta iloinen otus halusi aina kiikuttaa kapulan luokseni. Uskon että näin me aletaan edistyä!
Iltaruualla suunnitellut treenit. Ensin pelkkää kapulan pitoa. Alkoi masentamaan kun huomasin miten löysästi piti suussa kun heilutin kapulaa. Tehtiin muutama toisto ja huomasin että ote alkoi vähän paranemaan. Seuraavaksi sivulla istumista ja liikkumista eteen ja sivuttain kapula suussa. Palkkasin sellaisista joissa ei pyöritellyt kapulaa. Yllättävän monta hyvää suoritusta tulikin itsestään! Jos totta puhutaan niin en usko, että sunnuntai olis tällä pelastettu mutta miks tarviiskaan kun ne on vaan möllit :) Loppuruualla paikkamakuu 1min, olin piilossa keittiössä. Jälkiruuaksi sian saparo jota ennen sai tehdä luoksarin stoppia. Auts, ei pysähtynyt ensimmäisellä kerralla. Liian shokissa herkusta jota tulisi saamaan, silloin keskittyminen on huono. Todistan sen sillä että luoksetulo oli sähäkkä tasajalkahyppy laukka :D Toisella kerralla pysähtyi vähän paremmin. Ongelma tuli siinä, että Eetu ei ehtinyt reagoimaan kun näytin merkin ja sitten ei pysähdy niin nopeasti kun mun käsi on jo ylhäällä kun oon heilauttanut sitä. Pakko ilmeisesti tehdä ihan muutama kaksi kolme huomenna että saan varmuuden siihen. Lupasin etten tee, mutta en jaksa että tällanen yksinkertainen juttu sit "kokeessa" menee pilalle.
Päätin kirjoittaa tämän päivityksen uudelleen vähän selkeämmin ja jaotella sen muutamaan päivään kun ollaan tehty jotain pientä
Tiistai
Miten voi nouto olla näin osissa? Pohja on selvä: koiralla on intoa mennä kapulalle ja palauttaa se perusasentoon. Ensinnäkin koira varastaa kapulalle josta saan syyttää itseäni. Aiemmin blogia lukeneet tietävät E:n haluttomuudesta noutamiseen jolloin aloin naksuttelemaan spontaanista kosketuksesta kapulaan. Nyt koira tietää että omatoiminen kapulan ottaminen tietää hyvää ja tarjoaa sitä kokoajan. Nyt joudun älähtämään kun se sinkoaa hakemaan ilman lupaa. Varastamisen lisäksi ottaa kapulan välillä huonosti suuhun vaikka ollaan harjoiteltu puruotetta paljon. Suurin ongelma on kuitenkin palautuksessa. Koira palaa vierelle > kääntyy liian tiukasti > törmää jalkaani kapulalla > ote hölskyy ja kapula pyörii suussa. Oon yrittänyt ohjata koiran paremmin viereen ja väistää itse vähän, mutta en usko että näillä edistytään. Ollaan treenattu vaan kapulan suussa pitoa perusasennossa ja käännöksiä ym jos auttaisi
Tiistaina duracellpupu ei muutenkaan voinut pysyä nahoissaan kun oli vaan niin kutkuttavaa kun pääsee treenaamaan. Siksi jouduin kokoajan puremaan huulta että pysyisin vakava ja hokemaan rauhoitu kun koira ei tiedä miten päin olisi. Jouduin suojelemaan kapulaa käsilläni kun eräs majava halusi kokoajan napata sen suuhunsa. Yleisesti koira ulisi ja vinkui, kiehnäsi lattialla ja teki kaikkensa että olisin sen jostain palkannut. Ei mitkään parhaimmat treenit.
Keskiviikkona
Treenit iltaruualla. Pään maassa pitämisen vahvistamista. Ajattelin opettaa paikkamakuun erikseen, ettei kokoajan katselisi ympärilleen vaan pää pysyisi kokoajan maassa. Helppoja harjoituksia siis vaan ja yleistämistä siihen, että se pää pysyy maassa vaikka itse liikkuisin. Normaalisti tällaisissa "tempuissa" en ns kertois väärästä suorituksesta, mutta paikkamakuu ei ole leikin asia (:D) joten jos se pää sieltä nousi kun liikuin niin äännähdin ja käskin uudelleen laittaa pään lattiaan.
Vähän kapulalla leikkimistä loppuun.
Torstaina
Jotain säälittävää sähellystä. Edelleen pään pidon maassa harjoittelua, mutta itse en ollut skarppina joten ei kovin hehkeää treenaamista. Toiveena olis että saisin paikkamakuuseen pian tän pään pitämisen mukaan, mutta veikkaan että viekin vähän enemmän aikaa. Etenkin nyt kun mun täytyis alkaa olemaan enemmän piilossa niin en tiedä pitääkö se todella pään maassa vai katseleeko häiriöitä.
Eetun ruokavalio muuttui hieman. Äidin kanssa ollaan huomattu että koiran maha on aika usein löysällä. Niimpä halusin ottaa raakaruokinnan rinnalle nappulan. Eetu siis edelleen syö pääasiassa raakaruokaa eli raakaa lihaa ja luita, mutta ruuan mukana välillä Royan Canin Sterilised Medium nappulaa :) Voin kertoa että treenaaminenkin ruualla mukavampaa kun ei tarvitse lusikalla kahmia sisäelinseosta kupista koiran suuhun vaan voi heittää nappulan palkaksi!
Agilitytreeneistä meillä on nyt ollut kahden viikon tauko kun ei tänäänkään voitu mennä. Toivotaan että tauko tekee hauvalle vain hyvää! Keppejä voitaisiin treenata ensviikolla jos mun olo alkaa olemaan parempi. Jälkeä haluun myös ehdottomasti päästä tekemään. Tein tänään Eetulle aamupalan nappuloista jälken lattialle joka johti ruokakupille jossa broilerin lihaa. Koira harppo hirveästi ja "jäljesti" ihan huonosti. Ok lattialla olevaa nappulajanaa ja pellolla olevaa makkarajälkeä ei voi verrata - sisällä iskee kunnianhimo kun näkee ruokaa lattian täynnä ja täytyy äkkiä popsia parhaimmat päältä.
Vuoden 2011 tavoitteet näyttää myös olevan kivalla mallillaan jos mietitään mennyttä ja tulevaa :)
Palauttavat treenit pidettiin sunnuntai aamupäivänä. Halusin nähdä missä vaiheessa osa avon liikkeistä on esim. luoksetulon stoppi sillä ei olla uskallettu sitä treenata pitkään aikaan.
Alkuun siis luoksaria. Meillä on pysäytyksen merkkinä käsiliike joka ennen pysäytti koiran tosi hyvin. Hassua kyllä nyt sillä ei ollut niin suurta vaikutusta ja välillä heilutin kättä kuin hullu ja silti koira hiippaili hiljalleen viereen istumaan. No tottakai kun on opetettu, että sivulle tullaan ja kovaa. Tää on vähän sama homma nyt kun noudon kanssa. Yritin opettaa vauhtinoutoo juoksemalla karkuun kapula suussa olevaa koiraa ja huutaessa "irti" koiran pitäis irrottaa ote kapulasta. No tämä ei irroittanut. Tämä juoksi kuuliaisena koirana omistajansa perässä kapula suussa kun on opetettu, että kapulaa ei tiputa koskaan maahan vaan aina käteen. No aloin naksuttamaan stopista ja saatiin ihan hyviäkin stoppeja. Pelkään että vauhti tippuu taas kokonaan niinkun viimeks kävi kun stoppia alettiin treenaamaan.
Sitten kaukoja. Ainoa ongelma näissä on se, että E luulee tekevänsä väärin jos sitä ei palkkaa, kehu tai käske tekemään jotain muuta hetken kuluttua kun on liike pyydetty tekemään. Silloin alkaa tää istu-maahan-istu-maahan-nurinaa-istu eli turhautuminen. Täytyy treenata nyt kestoa siihen, että koira tietäis tekevänsä oikein vaikka ei sais samantien palautetta. Ajattelin alkaa tekemään siten että käsky - NAKS - odotan hetken hiljaa ja palkka. Noutoa ollaan lähinnä treenattu vaan kapulan pitämisellä. Nyt kun koira alkaa tietämään miten kapula täytyy ottaa suuhun niin en enää hyväksy mitään lähmäilynostoja. Jos nostaa lähmäisesti niin otan hiljaa kapulan koiran suusta pois, asetan sen uudelleen maahan ja käsky. Sitten kehut kun tulee se oikea tyyli. Oon alkanu vaikuttaa tähän silleenki, että laitan kädet kapulan päälle niin että E:n täytyy ottaa juuri kapulan keskiosasta kiinni.
Tein taas fiksusti. Oon siis taas kipeä ja tylsyyttäni päätin opettaa Eetun laittamaan pään käskystä maahan. Nyt se laittaa sitten jatkuvasti pään maahan kun pyydän pelkkää maahanmenoa. Kiva tietää nyt miten helposti olisin saanut opetettua paikkamakuussakin pään maassa pitämisen näin helposti. Avossa kun se pää täytyis pitää ylhäällä kokoajan.
Tänä aamuna koira sai tehdä aamupalansa eteen tokojuttuja. Lyhyt paikkamakuu jonka aikana kävin piilossa, kaukot sekä luoksetulo. Pieni koira ratkeaa onnesta kun pääsee tekemään jotain. Luoksetulossa laukkasi täysillä, hyppäsi kesken juoksun tasajalkaa ilmaan ja teki taidokkaan pysähdyksen :D Vähän liiankin ihana piski.
Mieletön päivä!
Aamulla lähdettiin matkaan kohti Muurametta. Matkalla huomasin että kappas, täällähän sataa tosiaan vettä. Pikkuisen alkoi jännittää kun kuvittelin millaista Eetun työskentely on märällä maalla.
Koe pidettiin pienellä hiekkakentällä joka oli puoliksi nurmikkoa. Oltiin kerrankin alkupään koiria ja vuorossa toisina.
Tuomarina Markku Pehkonen
Luoksepäästävyys 10
Paikkamakuu 10
Seuraaminen kytkettynä 9 Erittäin miellyttävää seuraamista
Seuraaminen taluttimetta 7 Käveltiin vesilätäköstä, nurmikosta, hiekkakuopan yli joten E:tä kiinnosti ympäristö paljon
Liikkeestä maahanmeno 8 Miten meille aina sattuu nää? Kentässä oli sellainen 30x30cm hiekkakuoppa. Liikkeenohjaaja sanoi käskyn juuri kuopan kohdalla ja sekunin ajattelin mielessäni "ei tasan mee maahan" joten käännyin ja koira olikin jo mennyt maahan. Seisahduin siis paikoilleni pariksi sekuniksi ja jatkoin jatkaa joten ohjaajan virheitä
Luoksetulo 7Levoton joten nousi seisomaan. Pisteet pois siis väärän alkuasennon takia. Vauhti hyvä laukka.
Liikkeestä seisominen 9,5 Kuulemma erittäin hyvä liikkeestä seisominen
Hyppy 8 Ei noussut perusasentoon vaan seisomaan. Toistin käskyn niin meni maahan.
Kokonaisvaikutus 8 Miellyttävää työskentelyä ja tuomarin mukaan sellaista jota corgin kanssa on eli "vauhtia ja vaarallisia tilanteita". Viimeisten liikkeiden aikana aloitti haukkumisen ja komentelun josta pisteitä pois
ALO1 164p 3.sija
Viimeisten kolmen liikkeen aikana Eetu alkoi olemaan tosi levoton ja nurisi jatkuvasti. Lähti pisteitä kyllä pois typerien virheiden takia. Työskenteli kuitenkin reippaasti vaikka satoi ja paikkamakuu oli märällä nurmikolla. Hieno eläin!
Nyt täytyis päättää haetaanko TK1 vai treenataanko loppuvuosi avoon. Oon kyllä tällä hetkellä jälkimmäisen kannalla. Haluun ton komentelun ja haukkumisen kokonaan pois sekä olis kiva päästä treenaa kunnolla avon liikkeitä!
Eikä siinä vielä kaikki
Kotiin päästyä ehdittiin reilu tunti levätä ja lähdettiin mätsäriin. Oltiin ensimmäisenä pienissä koirissa ja parina jöötti jolla oli alkanut juoksut. Onneksi Eetua ei kiinnostanut narttu ollenkaan vaan keskittyi muhun. Tuomarin tullessa katsomaan lähempää väisti sivulle askelia jotta pystyisi pitämään katsekontaktin minuun :D Aaw kontaktikoira. Saatiin sininen nauha sekä Paras Yhteistyö-kehään päässeiden nauha. Nauhakehässä Eetu sijoittui SIN1! Kehän jälkeen Eetusta huomasi, että se alkoi todella väsymään ja leikitin koiraa jotta se olisi vähän reipastunut. Paras Yhteistyö- kehässä Eetu ei jaksanut seistä enää ollenkaan ja jatkuvasti tsemppasin sitä vielä hetken seisomaan.
BIS-kehässä Eetu oli aivan rättipoikki eikä jaksanut enää yhtään. Hienosti yritti jaksaa vielä seistä, mutta peppu painoi liikaa. Ei jaksanut edes haitata kun pienellä koiralla oli niin pitkä päivä takana
SIN1 BIS7
Aivan mieletön päivä ja oon niin ylpee pienestä paimenkoirastani <3
Päätin etten jaksa piirtää yhtäkään rataa. No päätin kuitenkin piirtää ensimmäisen radan eli oikeastaan lämmittelyradan. Treenit piti tänään Kaitsun tyttö, Henna joka kilpailee koiransa Chocon kanssa SM-tasolla. On kivaa saada palautetta ja neuvoja kokeneilta harrastajilta. Kuten Kaitsu lupasi oli luvassa vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Kokeilin erilaista tapaa hillitä Eetun palavaa intoa radalla ja houkuttelin makkaran avulla pysymään valppaana, mutta rauhallisena. Kehuin vaikka ei tehnyt mitään ja jos itse mokasin radalla niin kehuin koiraa silti vaikka se tulikin komentamaan ja tungin makkaraa suuhun.
Sitten rataan. Ensimmäisellä putkella hämminkiä en muista mitä. Otettiin kuitenkin uudelleen radan jälkeen. Toisella kerralla 4-hyppy ei meinannut onnistua millään. Tein niistopersejätön, mutta koira ei osannut hahmoittaa minne kaartaisi hypyn jälkeen. Kolme kertaa otin uudelleen, mutta aina kaartoi väärin. Olisin tietty ite voinut olla paljon selkeämpi ja lähtee jo liikkeelle kun koira on hypänny enkä jäädä seisomaan paikalleni. Ah, kepit tulee olemaan tästä eteenpäin täydelliset! Henna sanoi ettei Eetu tarvitse mun kättä neuvomaan minne se menee - se ei edes katso enää sitä. Kysymys on siitä, että mun rytmi pysyy samana. Välillä yritän vedättää sitä nopeuttamalla kävelyä jossain vaiheessa keppejä jolloin Eetulle tulee helposti virheitä ja jättää välistä. Tietysti tää olis pitänyt tajuta. Kotona keppejä treenatessa ns sheippaan usein eli kävelen vain keppien vieressä sanomatta sanaakaan tai ohjaamatta ja E pujottelee ne hienosti. Ja aina kun näin treenaan niin pidän vauhdin samana. Koska en voi kiihdyttää koska en ohjaa. Mutta sheippaamalla E kestää myös nopeamman vauhdin kunhan se on tasainen. Treeneissä helposti nopeutan vauhtia kesken kaiken kun Kaitsu hoputtaa tai ajattelen että okei yritetääs mennä lujempaa. Täytyy pitää siis sama vauhti koko keppien ajan olipa se nopea vai hidas, mutta keskenkaiken ei saa muuttaa. Henna sanoikin siis, että keskity jalkoihisi älä käsiisi.
Tehtiin siis kepit uudelleen ja kappas kummaa: pidin vauhti jo ennen ensimmäistä keppiä samana aina loppuun asti ja Eetu ei mennyt väärin kertaakaan! Aika täydellisesti itseasiassa.
Muista radoista en jaksa kirjoittaa, mutta paljon juoksemista ja muka yksinkertaisia välistävetoja jotka ei ollutkaan niin helppoja. Ei pelkästään meille vaan myös muille eli ei ne tainneet ollakaan niin yksinkertaisia.
