melkein tokokoe

Eilen päästiin piiitkästä aikaa treenaamaan muiden koirien kanssa. Sovittiin treenit kentälle Juulian (Voitto), Jennan (Siri & Norri) sekä Niinan (Cara) kanssa. Halusin mahdollisimman kokeenomaista treeniä joten tehtiin kaikki liikkeet kokeenomaisesti järjestyksessä ilman luoksepäästävyyttä.
Alkuun siis paikkamakuu. Eetu oli reunassa Caran vieressä. Pelkäsin että Eetu ei malta keskittyä ihanien naisten keskellä, mutta ei ollut ongelmia. Pysyi 3min vähän kuikuillen ympärilleen, mutta pysyi paikoillaan. Heti perään toinen samanpituinen eikä siinäkään ongelmaa. Silti seisoin hengitystä pidätellen: ei vaan voi uskoa, että se kaiken jälkeen todella pysyy paikoillaan. Ja siitäkin saan kiittää itseäni!

Oltiin ensimmäisenä vuorossa yksilöliikkeissä. Jenna liikkuroi meille kaikki liikkeet. Seuraamiset intensiiviset ja kontakti pysyi kokoajan lukuunottamatta hihnaseuruussa juoksuosuudessa tippuu kerran. Lisäksi kerran sekosi täyskäännöksessä. Käännös oikeaan oli aika väljä.
Maahanmenossa videolta näkee miten käskyn jälkeen Eetu seisahtuu ja menee siitä vasta maahan. Muuten todella hyvä. Luoksetulossa kutsuin sivulle koska eteentulo on mennyt vähän pilalle. Lähdössä hyvä vauhti, mutta puolessa matkassa hiljentää käyntiin. Ei se videolla kuoleman hitaalta näytä, lähinnä corgimaisen letkeältä ;) Seisominen kiitettävä. Hyppy oli erinomainen :) Ja saanko sanoa: ei edes haukatanut hypätessään!

Eetu ei häiriintynyt kertaakaan vieressä olevista koirista ja oli kokoajan kontaktissa. Ei mitään laiskottelun tai velttoilun merkkejä. En voi olla tyytyväisempi kun tulokset näkyy näin hienosti, mutta sen takana onkin ollut paljon treeniä! Saatiin koko suoritus videolle ja pituuden takia jouduin pätkäsemään osiin joten tässä vasta molemmat seuraamiset

ja kyllä sinäkin oot kova tyttö juoksemaan

Luojan kiitos (en edes ikinä sano noin) että tänään oli torstai. Kyllä huomaa kun eläin ei pääse työskentelmään niin tota energiaa on aivan älyttömästi. Päivällä otin jotain peruskäskyjä leikin mukana niin koira suoraasanoen pimahti kun pääsi tekemään jotain niinkin helppoa. Alkoi vähän pelottamaan.

Päivällä tylsyyteen/ koiran hillitsemiseen kapuloilla leikkimistä. Olen huomannut pieniä majavan elkeitä joka näkyy kapulassa reikinä. Näkyvää nakertelua en kyllä huomaa.Ote oli vähän löysä joten tökin kapulaa niin parantui. Metskua Eetu ällöö vielä vaikka pitääkin suussaan. Tajusin tämän hyväksi asiaksi koska metalli ällöttävä = ei kalisuttele hampaissaan

Tänään saapui terrieri.net tilauksemme. Tilattiin kotikäyttöön 2 aitaa ja rengas. Aita leikkii myös tokoestettä. Esteet siis tarkoitettu ohjaustreeneihin. Innokkaana äitin kanssa kokosimme esteet ja kokeiltiin. Sitten tuli ajatus "blogiin poseerauskuva uusien esteiden kanssa" - virhe. Laitoin Eetun nojaamaan etutassuilla aidan rimaan ja RÄTS rima poikki. Oli vähän wtf olo kun rima katkesi keskeltä kahtia.
Ja btw kuinka helppoa koiran virikkeellistäminen onkaan? Laitoin luun roikkumaan narusta puun oksaan takapihalle. Koira istui 30min tuijottamassa luuta, välillä haukkui ja komensi sitä alas ja sitten taas istui ja tuijotti. Kumma juttu ettei se sieltä tippunut vaikka kuinka komensi.

Sit agilityyn! Oli parasta päästä kahden viikon tauon jälkeen esteille. Alkuun otettiin uusi este: pöytä. Ei kommentoitavaa hyppäsi sinne, pysyi siellä mitäs muuta?
Heli rakensi meille yksinkertaisen radan. Alkuun ensimmäinen aita (1) tehtiin suorana ja aita (4) oli samassa linjassa kolmosen kanssa. Rata loppui neloseen. Tämä oli helppoa. Heli totesi ettei Eetulla ole mitään ongelmaa. Ohjaan kuulemma putken turhan tarkasti kun se sinne kuitenkin osaa mennä. Tulipa pätevä olo eläimen puolesta. Heli sanoi että Eetulle keksitään jotain muuta koska osaa niin hyvin. Kokeiltiin siis ensimmäinen aita takaakiertona, muuten samana. Heli sanoi että voin vain heittää Eetun ylitse koska irtoaa niin loistavasti. Niin irtosi ja tehtiin taas puhtaasti. Kommenttia sain siitä että voisin vähän hidastaa putken jälkeen etten jätä koiraa sinne yksinään koska mulla ei ole kuitenkaan tarve kiirehtiä. Heli kuitenkin totes ettei sillä ole väliä kun oon kova tyttö juoksemaan ( :D )
Muut tekivät pussia yksittäisenä, mutta Heli sanoi että meille täytyy kehittää jotain muuta. Kuiskasi että pakko teille ottaa jotain muuta kun ootte niin hyviä. Tuli aika makee olo. Otettiin siis rata samanlaisena yhdistettynä loppuun pussi ja kepit. Kepit hieman jännitti. Treenattiin niitä tunnin aikana välissä ja teki hienosti joten sinänsä luottavainen olo. Rata meni keppien puolimatkaan upeasti. Koira oli liian kiihtynyt jolloin se pujotteli liian nopeasti eikä seurannut ohjausta, jota vielä tarvitsee että menee oikein. Yllätys Eetu turhautui mitä sä tuut siihen huitoo osaan itse. Treeneistä jäi niin tyytyväinen ja onnistunut olo ettei mitään rajaa. Eetu on paras <3

Rankkaa olla lyhytraajainen

ei ole konstikaan olla rohkea, jos ei pelota

Työntäytteisen viikonlopun jälkeen vihdoinkin kotona. Eetu meistä taisi kuitenkin enemmän työskennellä, mutta ei se lammaspaimenen homma ihan helppoo ensikertalaiseltakaan oo.
Matkaan lähdimme siis Somerolle perjantaiaamuna. Asuimme viikonlopun leirintäpaikassa nimeltä Kökkö ja mökkimme sijaitsi Kökkönrannassa. Perjantai meni lähinnä mökillä hengaillessa ja akkuja ladatessa. Eetu pääsi ensimmäisen kerran elämässään veneeseen kun kävimme soutelemassa. Kulkupeli kuin kulkupeli: eläin oli innosta soikeana ja loikki veneessä onnellisena. Ei paljoa jännittänyt.

Aamulla tuskaisen yön jälkeen (en pahemmin tykkää nukkua kun jännitän jotakin) oli aikainen herätys. Klo 9:00 saavuimme Swedun Paimennuskoululle. Eetu sai hengata häkissä jossain huoneessa navetassa (ainakin hajun perusteella) sillä autoa ei tietenkään ollut. Päivä alkoi yhteisellä aamupalalla ja infolla. Pakko hehkuttaa: tuolla oli maailman parasta ruokaa!
Aamiaisen jälkeen lähdettiin lampaille. Eetun kanssa olimme viimeisten joukossa. Mukana oli hyvin eritasoista porukkaa. Osalla oli jo kisat tähtäimessä, osa harjoitteli vielä lampaiden rauhallista hallintaa sekä meidän lisäksi yksi ihan aloitteleva. Lauantaina paimentamassa oli neljä australianpaimenkoiraa. Joista yksi oli 5kk blue merle vauveli, Nitro. Rakastuin ihan vähäisen. Viikonlopun aikana rakastuin myös paimennuskouluun. Niittyä ja peltoa niin pitkälle silmän kantamattomiin, lampaita laiduntamassa ja koiria työskentelemässä. Etenkin paikan omat bordercolliet työskentelivät niin upeasti.
Eetu pääsi yhteensä kahdeksan kertaa lampaille eli 4 x päivä. Lauantaina sää oli hieman ailahtelevainen. Välillä saatiin kunnon rankkasateita niskaan ja välillä paistoi aurinko. Sitten oltiin mukavan mutaisia. Sunnuntaina onneksi ei satanut ja aurinko paistoi.

Lauantai

1-kerta: Koira pitkässä liinassa, lampaat aitauksessa. Totuttelua ja sytyttelyä. Mielenkiintoa löytyi kiitettävästi = kova hinku lampaiden perään. Eteni hetkittäin ok, mutta välillä lähti lapasesta

2-kerta: Koira lyhyessä liinassa pyöröaitauksessa, muutama lammas. Mielenkiinto edelleen hyvä ja hetkittäin lähti lapasesta. Hankalaa pitää koira kurissa samalla kun lampaat tukeutuu suhun. Hieman säätöä. Liinasta päästettiin välillä irti kun oikea mielentila löytyi.

3-kerta: Uudelleen pyöröaitauksessa, koira vapaana. Enemmän kepillä ohjausta. Alkoi saamaan jujusta kiinni eikä lähtenyt enää räjäyttämään laumaa. Itsekin aloin tottua joten ohjaaminen oli helpompaa. Eetu eläintenystävä halusi kaveerata lampaiden kanssa ja kävi nuuskuttelemassa jokaisen kanssa. Paljon helpompaa!

4-kerta: Noin 7 lammasta aitauksessa, koira irrallaan. Marika & Swedu avustamassa. Päästiin kokeilemaan jo kunnolla. Marika laittoi Swedun meidän apulaiseksi jonka perässä meidän piti juosta. Saatiin ihan ok suorituksiakin tosin itse hieman mössin kun en osannut hallita koiraa ja lampaita samaan aikaan. Oikeesti kun porukka tulee iholle kiinni, kääntyilee miten sattuu ja lähtee karkuun kun koira lähestyy niin yritpä siinä vielä kysymysmerkkinä olevaa koiraa ohjata. Vaikeinta oli yrittää pitää koira eri puolella kuin itse olit kun se ei vielä ymmärrä mitä haetaan. Eetulla nousi muutenkin isompi lauma päähän ja alkoi pelleilemään. Lähti jahtaamaan pari kertaa erkanevia lampaita ja sai kunnolla ojentaa. Jäi vähän paha maku suuhun, vaikka saatiin kivojakin suorituksia.

Päivän jälkeen paimenkoira ei pahemmin muuta tehnytkään. Lyhyen jälken tein mökin pihaan ja aktivoin naksuttelemalla sille iltaruuan. Oikeesti ei voi olla niin vaikee keksiä mitä koiralle opettaa? Mulla on pitkä lista temppuja joita voi halutessaan opettaa, mutta varmaan kuusi temppua on tällä hetkellä kesken. Enkä silti keksiny mitään mitä olisin siltä pyytänyt. Käytiin muutaman kerran kävelemässä ja Eetu oli koko viikonlopun ajan kokoajan vapaana. Koira oli muutekin koko reissun ajan ihan kiinni mussa eikä halunnut mennä minnekään ilman mua. Illalla huomasin auringon laskevan ja juostiin äkkiä tielle ottamaan taiteellisia kuvia.

 

Sunnuntai

1-kerta: Koira pitkässä liinassa, aitauksessa muutama lammas. Oltiin Marikan kanssa yhtä mieltä siitä, että nyt kokeillaan pienemmällä laumalla. Näin opin kulkemaan lampaiden mukana ja sein pidettyä lampaat sekä koiran paremmin hallinnassa. Eetu pääsi lampaille toisena joten virtaa riitti. Se taisi purkautua pienenä pelleilynä, sillä muistaakseni ajoi yksittäisiä muutaman kerran. Tiukka kuri alle niin alkoi toimimaan

2-kerta: Koira irrallaan, aitauksessa muutama lammas. Paremmin kuin edellisellä kerralla. Harjoiteltiin kepin käyttöä. Koira oli vähän epävarma siitä voiko mun luokse tulla kun heilun kepin kanssa, mutta innostamisella lähti ihan ok. Lampailla oli imu tiettyyn paikkaan joten oli omia ongelmia saada ne lähtemään mukaan.

3-kerta: Koira irrallaan, aitauksessa enemmän lampaita. Ruokailun jälkeen päätettiin yrittää taas isommalla laumalla. Oli paljon helpompaa nyt liikkua. Eetun mielenkiinto katosi välillä kun alkoi nuuskimaan, mutta niin se menee. Jos koiralle on epäselvää mikä on oikein ja mikä väärin niin se väsyy ja mielenkiinto katoaa. Sain kuitenkin kehuilla tekemään muutamia kivoja suorituksia. Ajoi jopa muutamia pätkiä, mutta matka tyssäsi kun koira ei osannu vielä kiertää oikealle ja vasemmalle.

4-kerta: Laitumella koira lyhyessä liinassa, noin 30 lammasta. Päästiin sittenkin isolle laumalle. Hieman jännitti mitä se sanoisi, mutta aiemmin alkoi toimia jo rauhallisesti niin kokeiltiin. Räjäytti alussa kerran lauman ja lähti jahtaamaan yhtä. Tiukka kurinpalautus ja jatketaan. Ajoi muutamia lyhyitä pätkiä ihan ok, mutta edelleen vaikeaa kun koira ei osaa irrota eri ilmansuuntiin. Loppu oli pieni katastrofi kun lampaille tuli sellanen asenne että "joo mikä säälittävä makkarapatukka toi on" ja lähtivät äkkiä valumaan Eetua kohti. Suu auki tuijotan ja mietin voiko tämä nyt olla totta kun jonossa kävelevät koiraa kohti. Eetu taisi olla yhtä hämmentynyt kuin minäkin ja silmät pyöreinä luikki karkuun. Jäädyin totaalisesti säikähdin jo aikooko ne hyökätä Eetun päälle tai jotakin. Kuulemma lampailla meni kunnioitus koiraan ja alkoi toimia näin. Ups. Lopetettiin sit siihen en usko että mitään traumoja kuitenkaan jäi koiralle.

Yleisesti oon todella yllättynyt miten pitkälle päästiin. Jos päästäis lampaille useammin niin Eetu alkais ymmärtämään mitä haetaan. Välillä lähtee tosi hienosti ajamaan, mutta sit pian nousee liikaa kierrokset ja joutuu palauttaa maan tasalle josta koira menee hieman lukkoon. Kun idea selviäis niin koiralle löytyis hyvä tasapaino rauhallisuuden ja innokkuuden välille. Toivottavasti ei mene ikuisuutta, että päästäisiin uudelleen! Todella hieno ja antoisa reissu :)

kiitoksia neuvoistasi, mut en ole oppilaasi

Ollaan vaan otettu rennosti. Mun on vaikea hillitä tätä älytöntä intoani treenata, mikähän mahtaa vaivata? Ei haittais yhtään treenata mitään vaikeitakaan juttuja tuntuu, että kaikesta päästään yli. Johtuneeko sit siitä miten paljon ollaan vietetty aikaa yhdessä vai mitä, mutta tuntuu että kaikki on paljon helpompaa. Pieni eläin osoittaa säälittäviä aikuistumisen merkkejä aina välillä enkä osaa päättää onko se musta myönteistä vai ei. Rakastan tuota remuavaa päätöntä eläintäni jonka menoa ei välillä voi edes ymmärtää. Koko Eetun pienen eliniän ajan oon miettiny, että tuo komentelu on vaan nuoruutta. Loikkii päin, haukkuu, yrittää näykkiä samalla jne oon aatellu että se on tollasta ärsyttävää kakaran muka-komentelua. On tässä alkanu mietityttää, että ehkä ei olekaan. Eetu tekee sitä aina kun huomaa, että aletaan tekemään jotain. Komentelua koska haluaisi jo tehdä. Mukavaa että mielenkiintoa löytyy, mutta toi päin loikkiminen on välillä vähän rassaavaa.

Tänään kävin sopimassa työharjoittelustani M&M:ssä. Hetken odottelin ja katselin ALE-tuotteita. Mikäs siellä olikaan: metallinoutokapula. Normaali hinta 30€, nyt 9€. Ei tarvinnu kauan miettiä. Aikomukseni oli jättää se lattialle lojumaan mukamas leluksi, mutta yllättäen koira suostui pitämään sitä suussaan. Aluksi pientä ällötystä ja kuvan ilmeestä voi päätellä kuinka hauskaa eläimellä olikaan. Kuitenkin piti ja se oli pääasia. Enempää ei tarvitse edes :) Suostui vielä ottamaan kun vauhdista nakkasin kitaan ja nappasin samantien pois
Illemmalla mentiin kaverille hengailemaan Pepe ja Eetu mukana. Eläimet telmivät isolla pihalla ja Eetu ei jaksanut lämmetä penikalle kamalasti. Rajua painia ja juoksua kuten normaalisti, mutta suurimman osan ajasta olisi halunnut makoilla meidän jaloissa josta Pepeä piti vähän hätistää pois

jänskättää

Kokeeseen noin 10 päivää. Näistä 7 päivää lomailen Bulgariassa ja Eetu on hoidossa. Näistä 2 päivää paimennetaan lampaita Somerolla ja käytetään itsenäisesti paikan agilityesteitä.
Olen kyllä ihan tyytyväinen tähän pakolliseen taukoon treenaamisesta. Ei pysty pitämään mitään hätäsiä treenejä ja hermostumaan kun tuntuu että kaikki on pilalla. Koirakin tekee ihan erilailla viikon tauon jälkeen.

Tänään on satanut kaatamalla ja ukkostanut jatkuvasti. Mitäs sitä muuta kuin pitämään hyvät treenit. Tälläkertaa kaukopalkaksi ruokaa kuppiin. Eläin sekosi innosta ja alussa hinkui kokoajan kupille. Ideana oli tehdä kokeenomasesti ja mieluiten saada tehtyä kaikki yksilöliikkeet putkeen. Eetu muuttui kaukopalkan avulla hyvin intensiiviseksi ja teki hirveellä innolla. Tämä palava into on alkanut kostautua seuraamisessa, jossa sen katsoo hyvin kiihkeällä kontaktilla, mutta silloin unohtaa välillä missä pitäisi kävellä. Eli silmät tapittaa mua kokoajan, mutta välillä hukkuu seuraamispaikka kokonaan. Tästä ei voi hermostua koska pieni eläin tuskin tajuaisi missä vika. Katsekontakti on kuitenkin se tärkein asia.
Aloitin tekemällä pelkkiä seuraamisia ja vapautus kupille. Välillä yhden pätkän jälkeen ja välillä kaksi vapaata seuraamista putkeen (ei jaksa ottaa hihnaa). Sitten jäävät + luoksetulo ja palkka. Luoksetuloon tuli ihan uutta vauhtia kupin avulla. Tosin edelleen koira hakee välillä itsenäisesti suoraan sivulle josta en jaksa edes välittää. Eteentulo on muutenkin muuttunut tosi väljäksi niin tulkoon sit miten tahtoo. Korjataan tämä myöhemmin.
Näiden pätkien jälkeen 2 x seuraaminen, jäävät ja luoksetulo putkeen. Aivan loistavaa! Ei mitään hinkua palkalle ilman lupaa ja vihjesanojen avulla vire pysyi kokoajan.

Yleisesti liikkeet sujuvat siis kivasti. Jäävät ovat tällä hetkellä varmimmat ja niissä ei mitään ongelmaa. Hyppy pelottaa ja sitä harjoittelemaan vielä torstaina ennen agilitytreenejä. Seuraaminen ok riittävä ja paikkamakuun uskon menevän. Luoksepäästävyys ok.
Nyt on luottavainen olo enkä jaksa enää stressailla!

EDIT/ Iltapäivällä utelin Henriikalta heidän tokon alokasluokan treenejen aikatauluja. Kipitettiin kentälle jossa treenit olivat jo käynnissä. Jäätiin kentän toiseen laitaan treenaamaan ja ottamaan toisista häiriötä. Tein pelkästään kokeenomaisesti joten ei ole hirveästi kerrottavaa. Paikkamakuu ihan ok tosin vilkuili häiriötä välillä. (Kauko)palkkana kissanruokaa kupista. Kyllä oli muuten herkkua. Ainoa poikkeus seuraaminen jota tehtiin erilaisissa pätkissä. Nimittäi välillä seuraaminen meni ihan ällöttäväksi kun koiralla oli kiihko päällä + välillä sähelsi. Aloin vapauttaa vaan hyvistä suorituksista jotka saattoivat olla metrin seuraaminen tai koko homma. Noutoa kokeiltiin muutaman kerran joka oli aika surkeaa. Nouto saa nyt jäädä taas hetkeksi pois tai palataan alkeisiin.
Treenien loputtua Maria kysyi saako tulla häiriöksi Eetun paikkamakuuseen. Koira paikalleen ja Maria juoksenteli Eetun välistä :D Tosin pieni koira hämmentyi kun äkkiä toinen tulee kirmaamaan nenän eteen ja hetken päästä nousi. Laitoin uudelleen maahan ja Maria häiriköi hieman rauhallisemmin. Ei oltu Marian kanssa pitkään aikaan nähty joten esittelin meidän nykyisen tilanteen. Piilotin lelun josta Eetu aloitti ärsyttävän komentamisen: näykki ja hyppi päin. Tein seuraamisen+jäävät+luoksetulon ja vapautus. Sain vinkkiä karkailevaan seuraamiseen siten, että teen paljon pysähdyksiä ja rauhallista kävelyä niin Eetunki pakko olla rauhallinen :)

lomaillaan

Loppuvuoden tavoitteet alkavat ainakin osittain häämöttää, sillä ilmottautumisia on laitettu eteenpäin menemään. Niitä voi pitää silmällä meidän kalenterista sivun reunassa. Muutama koe on jo varmistettu ja lopuista odotellaan vastauksia. Menen nyt sillä asenteella kokeeseen että tulee mitä tulee ja tämä on treeniä. Oon onnellinen jos oon saanu Eetun jo sellaseen kisakuntoon, että häiriö ei enää kiinnosta mutta jos kiinnostaa niin sitten mennään uudelleen ja treenataan häiriössä lisää. Pitkään aikaan ei oo tullut turhautunutta oloa treeneissä. Nykyään aina sellanen "aijaa, tää asia kusee. no, onneks voidaan treenata se kuntoon" :D
Luonnetestiin yritetään myös päästä syksyksi sekä BH-kokeeseen. Omatoimisesti hankin myös syksylle Jämsään Kiva Koirakansalainen-testin jonka laitoin Marian järjestämään. Ilmoitin meidät vapaaehtoiseksi KK-testiin esittämään tuntematonta koirakkoa.

Treeneistä sit hieman. Ollaan harjoiteltu päivittäin kännykän etsimistä. Huomasin että Eetu ei ole vielä omaksunut kännykän omaa hajua vaan etsii puhelinta näön avulla. Varmistin tämän aika hankalalla harjoituksella kun laitoin äitin molemmat samanmerkkiset puhelimet ja omani lattialle ja pyysin etsimään. Eetu otti kummatkin väärät ja turhautui kun en naksuttanut oikein tekemiseksi. Kuitenkin kun piilotin kännykän lattialla olevieni housujen alle niin etsi hajun perusteella. Sit laittaessani puhelimen yöpöydälleni Eetu nuuski sen ympäriltä vaikka kuinka monta kertaa, mutta ei "tajunnut" puhelinta nenänsä edessä. Hetken päästä kuitenkin "löysi" sen edestään ja onnellisena otti suuhun. En tiedä onko tässä kysymys siitä ettei se tietäis tarkalleen mitä puhelimella tarkoitan, sillä kun laitan puhelimen lattialle niin käskystä se ottaa sen kyllä suuhunsa.

Tokossa ollaan tehty kokeenomasia seuraamisia etsintäpalkalla. Käännökset alkaa olemaan nätimpiä. Paikkamakuu alkaa olemaan todella hyvä. Eilen menin ensimmäisellä kerralla piiloon ja olin siellä yhteensä 20sec (kurkkasin pari kertaa) ja toisella olin 30m päässä koirasta selin. Ei mitään ongelmaa!
Voisin taas joku päivä lähtee kylille treenaamaan niin saataisiin jostain häiriötä :)
Ollaan leikitty Eetun kanssa jääkiekkoa kun aina sen haukahtaessa tokoillessa oon huutanut JÄÄHY ja vienyt koiran istumaan nurkkaan :D Aloin nyt puuttua tuohon haukahteluun ja kyllä sekin alkaa loppumaan hiljalleen. Hyppyä kokeiltiin eilen pitkästä aikaa kotona. Koira ei tajunnut enää yhtään mitä esteen kanssa tehdään. Useimmiten Eetu haukahtaa aina hypyssä juuri ilmaan loikatessaan. Päätin tähänkin puuttua, ei olisi varmaan pitänyt. Aina haukahtaessa kävin nappaamassa sen esteeltä pois ja laittamassa nurkkaan. No koira taisi luulla että itse hyppääminen on kiellettyä kun alkoi empiä esteellä. Innostutin ja kehuin hirveästi kun hyppäsi. Vauhti laantui myös kokonaan suorituksesta joten tehtiin innostuneita hyppyjä joissa elehdin mukana niin koiraan tuli vauhtia :D En osaa selittää.

raketti

5min paikkamakuu: onnistuu

Aurinko päätti paistaa taas vaihteeksi torstaina enemmän kuin koskaan eli lämmintä piisasi. Heli ei ollut miettinyt ennalta päivän treenejä joten kysyi multa mitä haluaisimme tehdä. Ehdotin että mentäsiin puomia ja jotain kivaa pientä rataa. Niimpä raahasimme puomin pihalle ja Heli suunnitteli lonkalta meille kivan radan!

Alkuun mentiin ilman puomia ja 4-putken tilalla A-estettä. Mietin miten ohjaisin lopun hypyt. Eetun kanssa ollaan harjoiteltu erilaisia hyppyjä joten uskoin että selvittäisiin ilman valssia. Heli oli myös samaa mieltä ja totesi Eetun irtoavan hyvin joten saattaisi onnistua.

Pystyin jättämään koiran putken päähän odottamaan kun itse olin A:lla jo valmiina. Hyvin irtosi itsenäisesti putkeen ja renkaalle. A:lla muistin ohjata kunnolla minkä takia ensimmäiselle takaakierto hypylle meinasi tulla kiire. Irtosi muistaakseni kuitenkin hyvin seiska hypylle asti. Siinä vaiheessa koira meinasi tulla syliin ja yritin äkkiä ohjata kasille. Viimeisen hypyn teimme vahingossa takaakiertona.

Sitten otettiin puomi mukaan. Alussa treenattiin hetki pelkkää puomia ja ensin koira loikkasi alkupäässä siltä alas hmmp. Jättäessäni sen alkuun odottamaan oli jo niin tärinät päällä että pelotti. Meinasi kokoajan singota ilman lupaa. Päätin olla itsekin puomin alkupäässä vielä ohjaamassa kunnolla ettei loikkaisi kontaktin yli. Tämän takia tuli älytön kiire koska Eetu juoksee puomilla sairaan nopeeta. Ja vielä kun pitäis olla loppupäässä ennen koiraa varmistamassa että tekee kontaktit kunnolla. Tuli pikkusen juostua. No kontaktin jälkeen helppo vapauttaa putkeen joten ehti juosta renkaalle ottamaan vastaan. Kerran tuli hämminkiä putkella kun ei irronnutkaan. Veikkaisin siks kun olin varma että menee niin kiirehdin jo edelle. Toisella kerralla meni renkaasta ohi ärg. Kyllä se sinne nykyään hyvin irtoo, mutta ilmeisesti täytyy kuitenkin varmistaa. En muista ohjasinko huonosti vai mitä. Muuten meni ihan ok osasin jopa valssata hypyissä paitsi muistaakseni 7 ja 8 kohdalla taas hämminkiä kun en tainnu ohjata kunnolla. Myös viimeisen hypyn kohdalla lopetin kai jo ohjaamisen joten koira yllätys ei mennyt estettä kunnolla. Heliltä palautetta tästä, että pitää muistaa ohjata kunnolla loppuun saakka. Muuten kuulemma meni hienosti ja hyvin :) Koira taas turhautu hypyissä kun en osannu ohjata mut Heli sanoi et sit kun kehityn vielä ohjaamisessa niin opin ohjaa kunnolla kädellä miten paljon haluan koiran irtoavan niin helpottuu. Ohjaan kuulemma tosi laajoilla käsiliikkeillä ja Eetu irtoo niistä todella hyvin mikä on kuulemma tosi hyvä :)

Eilen kotiutui myös tilaamani objektiivi. Nyt olis kova hinku tilata uusi kun tää nyt ei vastaa täysin sitä mitä ehkä haluaisin, mutta on kyllä riittävä :) Eilisiä testikuvia:

PS. Omistan buldoggioravan <3 

Menee hetki että pääsen tästä ylitse

määrittele yli-yliaktiivinen

Eilen tuli vihdoin sellainen olo, että tässähän edistytään. Välillä tuntuu että on turha jankata yksinkertaisiakin asioita näin pitkään kun ei ikinä muutosta näy, mutta eilen näkyi!
Tokoilua päivällä mattojenpesupaikalla. Paikkis 1min, kävin piilossa, välimatkaa 40m. Väliin seuraamista jossa satunnaisesti usein palkkaamista. Seurautin aivan pesettäjien viereen, jätin maahan ja lähdin pois näköpiiristä. Siellä se pysyi ennenkuin kutsuin. Loppuun paikkamakuu 4min!! Epätodellista.

Kotona teki mieli vielä tehdä jotain jännää. Aloin opettaa Eetua etsimään kännykkäni käskystä. Ensin paimenkoira oli ihan pihalla: pitääkö tätä läimiä, pitääkö kieriä, pitääkö tätä kaivaa? Hetken sain jankata, mutta hirveät kehut kun "löysi" puhelimen nenänsä edestä otti suuhun tms. Pääsin jopa piilottamaanki. Etsijä-hirmu huoneesta ulos ja odottamaan. Alkoi tärisemään ja nykimään siinä vaiheessa kun kävin piilottamassa. Vikinä ja komentelu "anna mun mennä hei pliis". Kamalana pyysin vielä seuraamaan ennenku vapautin etsimään. Oli muuten upeaa vietikästä ja sähäkkää seuraamista! Keksin tästä alkaa käyttämään tavaran etsintää palkkana.

Illalla mentiin pitkästä aikaa treenaamaan Viivin&Rommin kanssa. Rakensin meille heittämällä rallyradan. Ideanani oli harjoitella hihnan löysällä pitämistä ja koiran huomion pitämistä äänellä sekä nimeomaan saada esim. nuuskimasta kylttejä pois äänellä eikä hihnalla.
Rata meni suunnilleen näin: LÄHTÖ> askel sivulle > 270 oikeaan > maahan-kierrä koira> liikkeestä maahan > 270 vasempaan > spiraali > käännös oikeaan > eteen-oikealta sivulle > 360 vasemmalle > hidas vauhti > normaali vauhti > MAALI. Rata aika samankaltainen kuin kokeessa oli. Viritin Eetua normaalisti ja sit matkaan. Maahan-kierrä koira meinasi nousta kiertäessäni, mutta älähdin niin tajusi ettei sieltä voi nousta. Eetu meni muutamaa kylttiä haistelemaan, mutta kauniisti kimitin ja hihkuin niin lähti takaisin matkaan. Kun nyt muistais eikä nykäsis hihnasta. Toisella kerralla meni paljon paremmin hihnakaan ei kiristyny kertaakaan! Eetu paikkamakasi kun Rommi suoritti. Kesti hyvin ja kesti senkin kun Viivi heitti lelulla päin näköä :D

Viivi halus vielä kuvata meitä joten tokoiltiin vähän. Heitin lelun pusikkoon ja Eetu tulistu taas. Luoksetuloo ja seuraamista etsintäpalkalla jee kelpasi eläimelle :)
Oon taas niin tyytyväinen ettei mitään rajaa. Maintaan vielä ettei Eetu ottanut missään vaiheessa mitään häiriötä Rommista eikä kinunnut leikkimään vaan työskenteli moitteettomasti!

<3

määrittele yliaktiivinen

Oon hengaillu suurimman osan ajasta koirani kanssa kesälomalla. No ei ole tylsä elämä tällä koiralla kun keksin sille aktiviteettia kokoajan. Tänään otin itseäni niskasta kiinni ja lähdettiin treenaamaan häiriöön. Käveltiin treenikentälle ja saatiin häiriö kuin tilauksesta kun kentällä oli pappojen petanqueturnaus. Eetua kiinnosti häiriö, mutta kykenin huoletta pitämään vapaana.
Pidin aika kokeenomaset treenit. Tehtiin yksittäisiä suorituksia eikä treenattu mitään erityistä. Alkuun paikkamakuu n 2min ei mitään ongelmia. Sitten jääviä kokeenomasesti. Mua on alkanu jännittää miten Eetu on kokeessa noiden vihjesanojen jälkeen. Vaikka vihjesanan jälkeen seuraava liike alkaa melko pian niin on siinä kuitenkin hetki välissä esim. perusasennossa odotetaan lupaa lähteä liikkelle. Tällasta siis tänään treenattiin eli vihjesana+ pienet kehut ja sit perusasentoon jossa odotin hiljaa hetken ja seuraamaan. Jäävät teki tänään kyllä todella hienosti niissä ei ollut mitään ongelmaa. Tehtiin myös kaukot ja vähän noutoo joista ei mitään erityistä!
Pääpointti näissä treeneissä oli myös häiriön alla työskentely. Tein pitkää seuraamista joka näky siinä et mitä pidempään seurautin niin meno meni ihan lahnailuksi. Käännökset oli kammottavan väljiä ja jätätti. Täyskäännöksissä valpastui ja niiden jälkeen teki hienosti vähän matkaa. Täytyy varmaan imutella hetki käännöksiä ja palkkailla muutenkin seuraamisessa kokoajan. Miten teinkin sitten lopussa eli palkkasin tosi satunaisesti pysähdyksistä, kesken liikkeestä jne. Nyt musta tuntuu et toi pitkä seuraaminen on nyt pahempi kun seuraaminen häiriössä. No pakko alkaa kävelee tonne kentälle useammin.
Loppuun lisää paikkiksia. Ensimmäinen yli 3min kävin kaksi kertaa piilossa ja välimatkaa oli n 30m. Toisessa laitoin Eetun paikkikseen sillä aikaa kun äiti ajoi kentän reunalle (todella pahapaha meidän miehelle) ja sillä aikaa keräsin treenitavarat. Kävelin autolle ja vapautin. Ei mies ehtiny edes takapalkka makkaroitansa mussuttaa kun oli kovempi kiire autoon!

Illemmalla käytiin Rapulammella Kirsikan&Hillan kanssa lenkillä. Sheltti ja corgi leikkivät ihanasti keskenään. Illalla tein kotona jäljen 25 askelta, käännös, 15 askelta, käännös, 4 askelta - palkka. Harjoiteltiin mukamas esine-etsintää kun talloin pienen alueen ja piilotin sinne avaimeni ja Eetu sai etsiä niitä.
Ahkeraa blogin päivitystä luultavasti tulossa lisää kun mennään Viivin kanssa treenaamaan!

tavoitteet vuodelle 2011

Kun en näköjään nukkumaankaan vaivaudu.
Tavoitteet kirjattu vuodatukseen jo alkuvuonna, mutta kirjoitetaan nyt tänne uudelleen

• ALO1
• BH-koe suoritettu
• Luonnetestattu (viim. ensi keväänä)
• Kiva Koirakansalainen-testi (syksyllä)
• RTK1, AVO-oikeus
  
  

 

Olisin listannu enemmänkin, mutta ei toivota vielä liikoja!

erittäin hyvä ellei täydellinen

Tunnen todella onnistuneeni. Se todella pitää kapulaa suussaan. Se jopa noutaa sen. Se näyttää jopa tykkäävän siitä! Minun kapulaa kammoava eläimeni noutaa. Tänään treenattiin vielä luulla suussa pitämistä. Hiljalleen laskin kapulaa kohti maantasoa ensin jalkoni päälle ja siitä aina aavistus alemmaksi kunnes ihan lattialle. Pientä vikinää "yy en tykkää nostaa sitä lattialta" ensimmäisen kerran, mutta kun nosti hyvin niin sai hurjat kehut ja herkkuja. Sen jälkeen kai tajus että jee ei tässä mitään ongelmaa, sillä saatiin sen jälkeen hyviä tuloksia. Treenattiin myös istumista luu suussa kun se on ollu Eetulle vähän ällöö. Aloiteltiin istu-maahan-istu ja istu-tule-istu sarjoilla luu suussa. Piti kokoajan hyvin otteessa ja irrotti vasta luvan saatuaan. Nousin myös itse seisomaan ja siitä luu suuhun, toimii. Siitä hilattiin koiran peppua vähitellen perusasentoon. Hirveät bileet kun otti kapulan suuhun sivuasennosta. Se kun on ollut ylitsepääsemättömän hankalaa ennen. Treeniä myös kapulan palauttamiseen eli kapula suuhun-istu-peruutan vähän-tänne-kiitos. Lopulta saatiin jo oikeita noutoja eli koira perusasennossa, vien kapulan 2m päähän, käsky ja koira palauttaa eteen. En vois olla taas ylpeempi! Kaiken kruunaa vielä se, että uskalsin kokeilla noutoa oikealla kapulalla eikä ollut mitään ongelmaa :)
Projektina nyt änkeä sille kaikkea mahdollista suuhun pidettäväksi.
Luoksetuloja otettiin myös mutta koiraa ei kiinnosta kun madella luokse. Jääviä+luoksetuloa kokeenomaisesti. Paikkamakuu yli 3min jonka aikana kävin muutaman kerran piilossa

Kävin tänään pitämässä agitreenit itsekseni. Tarkoitus treenailla erilaisia ohjauksia hypyillä kun viime treeneissä oli vähän ongelmaa. Pakko sanoa että kun yksin roudaat esteitä niin sitä voi kutsua urheiluksi.
Alkuun tein neliön neljästä aidasta jossa treenattiin hypyillä erilaisia kiertoja. Enempää en siitä selitä kunhan kurviteltiin. Muutaman kerran meni sekaisin, mutta sen jälkeen alko sujuu hyvin. Toivottavasti tämä treeni auttoi nyt allekirjoittanutta ja eläintä :)
Halusin päästä kokeilemaan treenattua myös radalla. Ylläolevan radan otin Ilonan blogista joten radan piirtänyt myös Ilona :D Sori copy. 1-estettä en tehnyt joten rata alkoi 2-esteeltä. Muutenkin muokkailin hieman rataa ja kokeilin erilaisia ohjaustekniikoita. Ei siitä sen enempää!

Eetulla on hännän päässä ainakin epävirallisesti mutka. Joku on näköjään meidän näyttelyuraa vastaan :D

the show must go on

Eetu tänään Keuruulla upeasti

pienten koirien PUN1

ja BIS1

Onnittelut myös
Jazzy PUN1 BIS2
Pepe SIN1 PENNUT2
Siri SIN2
Norri SIN4

suojelukoiratesti

Tänään aamulla lähdettiin Janitan ja koirien kanssa kohti Kouvolaa. Jo aamulla aurinko paahto niskaan varsin ikävästi ja autossa jossa ei ole ilmastointia oli kevyesti - no lämmin. Koirille laitettiin märät pyykeet penkille viilentämään masua ja Eetulle laitoin viilennyspannan. Jatkuvasti juotin vettä, mutta silti molempien kielet meinasivat tippua. Matkamme päämäärä oli siis kaikille roduille avoin suojelukoiratesti, jossa kokenut maalimies Juha Korri arvioi pystyisikö kouluttamaan koirasta suojelukoiraa. Lähdettiin testiin lähinnä mielenkiinnosta, mites muutenkaan.
Kouvolaan päästiin mukavasti ilman ongelmia ellei tosin lasketa Janitan lievää paniikkia kun sekoitti oikean ja vasemman jonka takia oikean tien jäädessä oikealle teki tämä tiukan koukkaisun vastakaistan yli bussipysäkille "siis miks vtussa tää ohjaa meidät tänne!???!"
Testialue sijaitsi yksityisellä pihalla jossa laitettiin koirat kiinni ulos. Paikalla näkyi yhden welsh corgin lisäksi pelkkiä boksereita ja saksanpaimankoiria.Janita oli Taran kanssa ensin ja me sitäseuraavaksi. Kävin monta kertaa kastelemassa Eetua, mutta koiran vire oli jo silloin vähän uupunut. Testiin mennessämme tiesin jo auringon vaikuttavan koiraan paljon.
Lainasin Janitalta patukkaa testiin jolla Juha aloitti koiran vietin nostattamisen. Yllättävän nopeasti Eetu iski patukkaan ja piti mukavan lujaa otetta. Saalistusviettiä myös löytyi kun jahtasi lelua Juhan vetäessä sitä maata pitkin. Muutaman kerran otti siis kunnolla kiinni, mutta äkkiä Eetu totes ettei enää kiinnostakaan. Uskon edelleen ton auringon ja kuumuuden vaikuttavan siihen ettei se jaksanut olla niin hanoilla mukana touhussa. Yleensä virittäessäni sitä se kyllä tarraa rättileluunsa kunnolla, ärisee ja kiskoo kyllä takasin.
Enempää ei siis saatu Eetusta irti. Mikään innostaminen, lelun maassa vetäminen tai ärsyttäminen ei saanut sitä kiinnostumaan. Katsoi lähinnä mua kysyen "jokoha me voitais tehä tästä lähtöä"


Arvostelussa näkyi ja kuului Juhan sanoista tuo Eetun lahnailu. Tykkäsi miten Eetu samantien iski leluun ja nosti halun purra. Kehui myös puruotetta hyväksi kun samantien leluun tarrattuaan otti hyvän puruotteen. Kuitenkin toimintakykyä ei päästy edes testaamaan kun ei enää patukka kiinnostanut. Kaikki varmaan yllättyy kun Juha Korrin sanoin hän ei usko että saisi meidän welsh corgista suojelukoiraa :D Minähän itken itseni uneen siis.

Vaikutelma koirasta:
Viettitaso: alussa hyvä, mutta hetken päästä laski nollaan
Saaliskäyttäytyminen: saalisti, halusi purra ja puri sekä kantoi saalistaan
Puolustuskäyttäytyminen: ei arvosteltu
Puruote: melko hyvä
Toimintakyky: ei arvosteltu