saija mustosen koulutus

Agility Mikä päivä! Aamulla oli hyvä fiilis lähteä Saija Mustosen valmennukseen. Olin tutkinut aiemmin sähköpostiin tullutta ratapiirrosta ja todennut, että siellähän olisi ihan meidän mentäviä kohtiakin! Rataantutustumisessa näytin miten ohjaisin esteet 1-5, eli jäisin kakkoselle varmistamaan ja kun koira lukittaa hypyn niin etenen. Saija sanoi että itse menisi jo 3 esteelle ja sivuttain irtoamisena koira suorittaisi ekat hypyt. Laitoin heti korvan taakse, että ahaa, tuota me kyllä tehään! Meijän vuorolla esitinkin sitten toiveen harjoitella tätä. Ensimmäinen kerta tehtiin kuitenkin miten suunnittelin ja huomioina olikin miten okserin jälkeen Vekillä menee hyppy pitkäksi ja sillä kestää hetki kerätä itsensä putkeen. Seuraavilla toistoilla olin itse 3 hypyllä ja työnsin Veen toiselle esteelle. Ja se teki niin varmasti, ei mitään ongelmaa! Juuri tällaisia valaistumisia toivon saavani ensimmäisen maksikoiran kanssa: kuinka paljon tämä helpottakaan elämää tulevaisuudessa radalla! Jatkettiin vielä esteet 6-9, kontakti oli hyvä ja vastakäännöksellä koira kääntyi hyvin. Saija sanoi Vekkiä tosi kivaksi koiraksi ja kertoi, että Vekki liikkuu erittäin hyvin, ei kuulemma tyypillisen australianpaimenkoiran tavoin joita näkee. Ymmärsin tämän sanojen mukaan niin, että useat auspait pitävät päätä ylhäällä radalla ollessaan, mutta Vekki eteenpäin kropan linjaisesti matalalla, ilmeisesti enemmän bordercollie tyyliin. Toisella setillä tehtiin 19-21. Halusin kokeilla harjoitella japanilaista ohjaustekniikkaa, mikä osoittautui oman ajoituksen kannalta vaikeaksi. Saija kuitenkin sanoi ettei se ole minun tai koiran vika, vaan sen että olen tottunut ohjaamaan pientä koiraa ja en vain hahmota vielä. Tehtiin kuitenkin helpotettu versio ja loppuun vielä viskileikkaus joka onnistui, vaikka sanoin ettei olla tehty ikinä

Treenien jälkeen pakkasin koiran autoon ja Saija tuli vielä sanomaan, että minulla on hyvin lupaava koira käsissäni. Vau! Treeneistä ajettiin koiranruokatehtaanmyymälään ostamaan pojalle vähän lihaa luiden ympärille. Ihme kyllä tällä kertaa pakastimen ovi meni kiinni ensiyrityksellä! Löysin kaapista puolillaan olevan Biotiini-kuurin, joten syötän sen nyt huvikseen tuolle (ostan kyllä uuden purkin myös) ja katotaan vaikuttaisiko karvaan mitenkään

 Jälki Kävin tallomassa pellolle 160 askelta, kaksi kulmaa. Vanheni 30min, mutta maasto oli sellaista että tamppaamalla jäi selkeät jalanjäljet. Nameja satunnaisesti, keskimäärin 7-10 askeleella. Huomiona, että namit häiritsee koiraa, Vekki nimittäin jäljestää ensin namien ohi, mutta sitten kirsu palaakin nappaamaan ruoan. Kuitenkin nenätyöskentely teki tehtävänsä, sillä koira simahti välittömästi autoon!

Toko Illalla olkkarihömppäiltiin uudella patukalla ja metallikapulalla. Sheippasin kapulaan koskemista: heti kun nosti niin VAU ja leluun kiinni, kriteeriä nostaen alkoi palauttamaan mulle kapulan käteen. Treenien loputtua jäin olohuoneen matolle makaamaan, niin Vekki kulki mun ympärillä polleana metsku suussaan ja esitteli sitä mulle. Myöhemmin illalla mietin kuulenko oikein, kun Vekki porhalti makuuhuoneeseen metallikapula suussaan ja oli haltioituneena aarteestaan. Kanteli sitä pitkin huonetta, läiski tassuilla ja oli niin rakastunut :D Melkein teki mieli päivittää asiasta facebookiin, mutta nää on näitä koiraihmisten iloja! Vihdoin sain aiemman tokovideonkin nettiin, joka on alla. Meidän tokotreenit on aika pitkään näyttäneet tältä: tehään täysillä, virettä, mielentilaa ja bileet kun palikat on kohdallaan. Nyt alan hiljalleen hakea oikeaa seuruupaikkaa, eli tiiviimpää ja oon palkannu siitä kun painaa vähän mun jalkaa. Kaukoista tykkään tosi paljon, ne tehään aina täysillä!