Autralianälykääpiö on saanut leikkiä pätevää harrastuskoiraa! Agilityssa mennään jo pidempää pätkää hyvällä draivilla ja Vekki on oppinut tosi hyvin lukemaan ohjausta. Itselleni olen huomannut parhaaksi tavaksi käydä tekemässä maanantain treeneissä tehtyjä juttuja vielä myöhemmin viikolla omatoimisesti. Tänä maanantaina meitä oli treeneissä vain kaksi: minä ja treenikaveri, joka välillä hyvää hyvyyttään koutsaa meitä. Rata oli täynnä takaakiertoja, mikä onkin ollut treenilistalla. Löytyi myös pakkovalssia, niistoa ja leijeröintiä. Hinkattiin tekniikkaa pienemmissä pätkissä, mutta lopulta tehtiin koko setti putkeen onnistuneesti useita kertoja! Leijeröintiä pitää alkaa tekemään enemmän jatkossa. Myöhemmin viikolla käytiin tekemässä samaa settiä uudelleen keskenämme, paljon paremmalla tuntumalla. Ohjaus sujui hyvin, koira oli varma käsissä ja kaikki sujui. Niistoissa kävin merkkaamassa, jatkoin matkaa ja luotin että koira tulee mukana. Takaakierroissa aloin käyttämään paljon paremmin koko kroppaa. Kun homma alkaa käydä tutuksi, niin osaan keskittyä itse ohjaamiseen enkä radan suorittamiseen. Oon saanu aika paljon nyt itsevarmuutta ohjaukseen! Ollaan tehty myös keppejä ja rengasta
Otin itseäni vihdoin niskasta kiinni ja ilmoitin meidät agilityn jatkokurssille. Tavallaanhan jatkokurssi on seuraava etappi alkeiskurssista, eli taidetaan olla vähän pidemmällä, mutta kurssin kuvauksessa luki myös ohjaustekniikoiden opettelu. Oon innoissani että pääsen vihdoin jonkun koutsin valvovan silmän alle ja oikeasti keskittymään perusasioihin. Etenkin tänään huomasin taas, kuinka erilaista maksin ohjaaminen onkaan. Rakensin hallin pihalle melko yksinkertaisen radanpätkän, joka ei ollutkaan ihan niin helppo. Hypyn jälkeen oli hieman eri linjassa oleva lyhyt putki, josta Vekki ampui useasti ohi. Olin myöhässä varoittamassa sitä putkesta, jolloin se ampui ennemmin helpommalla putken ohi, kuin linjasi itsensä sinne. Paremmalla ajoituksella koira alkoi löytää putken suun, kaikki oli kiinni taas pienistä asioista. Treenit ovat sunnuntaisin, joten nykyään meillä on agilitya kaksi kertaa viikossa + omatoimitreenit
Onneksi agility toimii, sillä muiden lajien kanssa ollaan vähän hömpönpömpön-vaiheessa. Tokossa tykkään Vekin seuruufiiliksestä jo paljon ja tehty työ tuottaa tulosta. Hallilla oon tehnyt seuruuta agilityhyppyjen, putkien ja tolpan kiertämisen kautta, jolloin lähetän tekemään asiaa X ja siitä Vekki tulee suoraan seuraamaan. Mielentila on just niinku pitää, mutta oikea paikka reistailee aika paljon. No mutta kuten sanoin, mielentila on oikea - se on tärkein nyt! Mielentilan näkee esim siitä, että ennen Vekki pyöri perusasennossa ihan peruskivasti mukana, kun pyörin paikoillani ympyrää ja tein käännöksiä. Nyt se tykittää ihan hanoilla mukana ja hakee tosi kiihkeästi mukana, kun liikun. Yhdellä iltalenkillä käytiin tekemässä hallin pihassa kaksi tosi lelulla viritettyä seuruupätkää, josta superpalkka. Sitten pois. Tällä viikolla tuli kuitenkin sellainen fiilis, että jospa alkaisi hiljalleen työstää kuitenkin tokoa muutenkin. Tehtiin vauhtinoutoa, tolpan kiertoa, jääviä ja luoksetulo. Vauhdinoudossa kapulana oli Veen lemppari kuminen luun muotoinen ja suunnilleen kapulan kokoinen lelu. Ei tarvinnut juuri hetsatata, sillä kierrokset meni kattoon heti kun tämä esine otettiin esiin. Heitin "kapulan", pidin niskasta kiinni ja annoin Vekin kiskoa kapulalle päin. Päästin irti ja innostin hakemaan, juoksi tosi hyvin ottamaan ja heti kääntyessä palauttamaan riuhtaisin lelun taskusta ja viskasin toiseen suuntaan. Lelulle Vekki juoksi aina esine suussaan, koska ei osannut päättää kummasta luopuisi. Ehkä palaan tekemään oikealla kapulalla, jotta palkka korostuu tässä paremmin kun ei tarvitse pienen koiran tehdä kiperiä päätöksiä kumpi aarre on parempi. Olin suunnitellut tekeväni pelkkää merkin kiertoa ja ehkä muutaman stopinkin, mutta fiksu muksu alkoi tarjota merkkiä. Se muisti! Tehtiin sitten merkkiä, tosin eka opeteltiin kiertämään merkki kauniisti eikä äijämäisesti kumoon räiskien. Nauratti sillä tuntuu että joissain asioissa Vekki on niin yksinkertainen ukkeli, jolla on vähän putkiaivot <3
Esineruutua, ilmaisuja ja hakuakin ollaan käyty tekemässä, tosin ne on olleet melkoisia räpellyskertoja joten niitä ei oikeastaan tarvitsisi edes laskea. Haluan kunnon treeneihin!! Haluan ukot metsään, kunnolla lääniä ja koiran töihin. Vekillä alkaa olla nokka ihan tukossa eikä se suorita tylsiä treenejä enää sellaisella samalla hullunraivolla, koska ei oo päässyt kunnon hommiinkaan. Onhan se tylsää mennä etsimään henkilö, jonka näkee jo ennen varsinaista lähetystä kentän laidalla! No onneksi auto tulee vähän ajan päästä kuntoon ja pyöräkin löytyi. Pyörälenkkejä ollaankin alettu tekemään ja sen kautta kerryttämään kilometrejä
Kuvat (c) Henna Halinen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti