raivopää

Päivitetään nyt sitten niin sunnuntaina voidaan omistaa kokonainen postaus Lotan valmennukselle ja nyt kirjotetaan muusta.

Tiistaina Eetu pääsi pitkästä aikaa hierottavaksi. Epäilin etenkin selän ja ehkä niskan olevan jumissa. Pelotti myös oikean takajalan tilanne oireilun takia. Niska ja eturaajat olivat ok. Selässä pientä tiukuutta, mutta myötäytyi nopeasti joten ei ollut pahasti jumissa. Selän ja lantion yhtymäkohdassa oleva kalvo (johon monet lihakset kiinnittyvät) oli aika jumissa. Kaikista ikävin ja odotetuin oli kuitenkin samassa nivelvenähdyksen kokeneessa raajassa. Lihas oli aivan jumissa eikä myöntäillyt millään vaikka Mirva kuinka paljon lämmitti. Koira taisi hieman aristaakin sitä. Kerroin Mirvalle aavistukseni Eetun seuraamisen poikituksen suhteen, että johtuisiko se niskan kipeydestä. Niskassa ei kuitenkaan ollut mitään ja Mirva epäili sen johtuvan tuosta takajalasta. Kuulemma jos koira poikittaa niin se ei kävele kuin kolmella uralla ja näin ei käytä kunnolla juuri tätä nivelvenähdyksen jalkaa. Onneksi sekin saatiin kuitenkin hierottua. Sain venyttelyohjeita ja tikapuuharjoituksia täytyy tehdä säännöllisesti. Hyvä että tajusin käyttää hierottavana tai muuten jalka olis voinut mennä vielä pahempaan kuntoon.

Torstaina Kaitsu eikä Henna ollut paikalla joten Ilona veti meille treenit. Olin taas vaihteeksi anellut keppi- ja putkikulmia ja Ilona otti sen huomioon. En jaksanut piirtää ratoja, mutta alkuun tehtiin yllättävän hankalaa rataa. Radassa oli pituus hankalassa kulmassa johon Eetu ei meinannut irrota ensin millään. Oma ohjauksenikin oli ihan surkeaa.
Koiralla oli mieletön draivi taas päällä ja ensimmäisillä kepeillä se vaan puhisi ja puski eteenpäin. Ei ihme, että ei tullut ihan puhtaat kepit loppuun asti kun koiralla vähän tuli hännän alla. Eetu haki treenien aikana kepit kuitenkin tosi hyvin, mutta heti sisäänmenon jälkeen ei jatkanut pujottelua jos olin liian kaukana. Pysähtyi katsomaan taakseen missä mää oon. Ajattelin puuttua ja opettaa nyt niistä itsenäisemmät, että koira katsois pujotellessaan suoraan eteenpäin eikä seurais mua ollenkaan.
Muutenkin koira oli taas levoton eikä pää riittänyt kuuntelemaan tai keskittymään ollenkaan. Istumaan laitettua bongahti vieterinä samantien ylös. Niimpä tietyssä kohdasssa treenejä taas mulla meni keskittyminen kokonaan enkä jaksanut yhtään ton riehumista ja otin sen monta kertaa syliini vaan rauhoittumaan.
Rengas alkaa onnistumaan taas ja otin sitä radalla ja yksittäisenä.

Laittakaa äänet pois

Tällaisesta melko helposta keppikulmasta tulikin hankala kun koira nosti kierrokset ensimmäisten hyppyjen suoralla. Etenkin kun menin ottamaan sen kepeille jo vastaan. En tajua miks kumartelen kun laitan sen tonne putkeen. Kuitenkin irtoaa kymmenen kertaa paremmin putkeen kuin ees meinaisi mennä puomille. Luulin ettei irtois noin helposti samantien toiseen putkeen niin jäin taas ihailemaan koiraa enkä tajunnut vaihtaa puolta tota loppusuoraa varten. Palkkasin koiran kuitenkin heti renkaan jälkeen. Renkaankin ohjaan tosi säälittävästi. Haluun olla elävöivä ohjaaja!

Tokoa ollaan tehty silleen vähäsen. Satunaisesti jotain ja kerran käytiin treenimässä kentällä. Silloin tosin otin vaan muutaman stopin, seuraamisen (ei poikittanut enää) ja noudon. Noutoon lainasin Juulian isompaa kapulaa jonka Eetu palautti sairaan hienosti! Kapula oli sen verran tuhti pienen koiran suuhun niin ei voinut pyöritellä ollenkaan :D Isompi kapula ostoslistalle.
Ollaan jumppailtu myös voittajan kaukoja. Alkaa menemään kokoajan paremmin :) Videolla tän illan treenit:

 Eetun avoimen kaukot klik!