11

Uusia lukijoita on ilmestynyt pikkuhiljaa (jee, moi!), joten ajattelin että sen vuoksi ja ihan oman viihdyttämisen takia päätin vastata tällaiseen kysymyshaasteeseen, johon Jenny oli blogissaan haastanut semmoiset jotka eivät ole vielä kysymyksiin vastanneet. Tässä ois! 

1. Mikä on lempirotusi? Miksi? 

Australianpaimenkoira, berninpaimenkoira ja welsh corgi pembroke. Ensimmäinen ei nyt aiheuta mitään ihmettelyjä, mutta kaksi jälkimmäistä. Berninpaimenkoira oli itseasiassa todella monta vuotta australianpaimenkoiran kanssa lähes samalla viivalla ja moni tuskin tietääkään, että olin ihan tosissani ottamassa berniä useaan vertaan. Onneksi en ottanut, sillä jo vuosia sitten puntaroidessani näitä rotuja teki bernien sairaudet, lyhytikäisyys ja kookas rakenne päätöksestä helpon ja halusin kuitenkin ensimmäisestä suuremmasta koirastani monipuolisen koiran eri lajeihin kuten agilityyn, PK-lajeihin tai frisbeen koppailuun. Corgi on ollut oikeastaan aina yksi lempiroduistani jo silloin, kun en edes tiennyt koirista tai rodusta mitään jolloin sanottiin niitä "maksamakkarakoiriksi". Vaikka edelleen corgeissa on sitä jotain joka iskee ja jotakin minkä tahtoisin kuuluttaa koko maailmalle, niin samaan aikaan minua vain masentaa ettei tämä hieno rotu tunnu enää täyttävän kriteerejä koiralle jollaisia tahtoisin omistaa. Australianpaimenkoiran jälkeen olen niin myyty sille liikkuvuudelle, nopeudelle ja räjähtävyydelle mikä koirasta voi löytyä ja siihen, että sen voimaa voi käyttää hyödyksi esim. koirahiihdossa. Omat corgit on tietenkin ihan ykkösiä enkä niitä vaihtaisi mihinkään ja corgit ovat niin omia persooniaan, että tuntuu etten tahdo enää Eetun ja Unskin jälkeen mitään "sen kaltaista". 

2. Mikä on koirasi mielestä paras paikka?

Eetusta mun sängyn alla nukkuminen, autossa matkustaminen, treenikentät agilityesteillä ja kaikki illanistujaiset tai juhlat, joissa on paljon ihmisiä. Eetusta kaikki paikat voivat olla hyviä, jos niissä on paljon väkeä, siellä treenataan tai siihen sisältää kulkuneuvossa istumista. Unskista oma takapiha ja muut paikat, joissa se saa olla itsekseen ja seikkailla pitkin pensaita. Myös Unskin omima nojatuoli olohuoneessa, josta se katselee televisiota. Vekillä varmasti treenihallit ja -kentät sekä uimarannat, ainakin sen verran hulluna se oli kun pääsi sunnuntaina heittämään talviturkin ja tärisi rannassa jo valmiina. 

3. Mitä harrastatte?

Agilitya, tokoa, palveluskoiralajeista viestiä ja jälkeä sekä epäsäännöllisemmin hakua että pelastuskoirapuolta ja paimennusta. Epäsäännöllisemmin tai sunnuntaimielellä koirafrisbeetä ja hajutunnistusta sienillä ja vihreällä teellä. Corgit tekee myös doboa. 

4. Mikä lajeista on sinun suosikkisi? Entä koirasi?

Itseni agility, haku ja paimennus. Agility nyt vaan on ykkösjuttu, joka tuntuu hyvältä ja koiran kouluttaminen ja tulokset näkyvät. Haku ja etenkin pelastuskoirapuoli on vaan niin hienoa: koiran voi ihan oikeasti vain lähettää etsimään ja se paikantaa piilossa olevan ihmisen vaikka minkälaisesta kolosta käyttäen aistejaan. Ihailen aina sitä miten pelkäämättömästi Vekki tutkii aluetta ja ylittää tai alittaa erilaiset esteet, näkyy millainen työmoraali sillä on vain löytääkseen ehkä tuntemattoman ihmisen minulle. Paimennuksessa otetaan vasta ensiaskelia eikä se ole helppoa, mutta on älyttömän hienoa nähdä koira työskentelemässä juurillaan ja toisten eläimien kanssa. Vekistä parasta on agility ja etsintähommat, hajutunnistuksesta se tykkää myös paljon. Eetusta ja Unskista agility on myös parasta, mutta Eetullekin lähes mikä tahansa harrastus on henkireikä ja kelpaa kunhan töihin pääsee! 

5. Millainen olisi unelmiesi koira?

Varmaan aika sellainen kuin Vekki, tosin nyt kun on tottunut jo enemmän australianpaimenkoiran aivotoimintaan niin seuraavassa ei haittaisi olla sitten pikkuisen enemmän potkua ja haastetta. Mielelläni jättäisin sen unelmien koiran ottamatta, jos saisin Eetun ja Unskin terveinä ja Vekin siihen päälle. Corgien terveyden ja harrastusajatusten kanssa painimisen jälkeen Vekki on ollut jo unelmien koira, en osaa ajatella että pitäisi olla jotakin parempaa

6. Paras puoli koirassasi? Entä huonoin?

Eetun paras puoli on se, että se on aina mukana tekemässä täysillä eikä sitä tarvitse sytytellä mihinkään. Huonoimmaksi puoleksi on pakko sanoa huono terveys, koska se on inhottavinta :( Unskin paras puoli on spontaanisuus ja se miten hölmö se on, koskaan ei voi olla ihan varma mitä sen päässä liikkuu - ja tietysti söpö naama. Huonoin puoli on se tietynlainen kovuus ja nöyrtymättömyys, tekee juuri miten itteä huvittaa jos siltä tuntuu. Vekin paras puoli on ainakin se miten valtavan tärkeä minä sille olen, sillä se helpottaa monia asioita koska on tärkeetä olla mun suosiossa ja olla mun kanssa. Huono puoli on ainakin se remmissä kiskominen ja se ettei Vekki ihan ymmärrä kuinka paljon voimaa siinä on tai ettei se ole ihan mikään pieni sylipuudeli, sillä kun pieni Vekki tahtoo rakkautta tai innostuu, niin siinä on remmissä pitelemistä tai kaksikymmentäneljä kiloa täyttä rakkautta pomppimassa naaman tasolla ja kiipeämässä syliin!

7. Onko sinulla "haaverotua", jota et kuitenkaan luultavasti koskaan tule ottamaan? 

Berninpaimenkoira tai vielä villimpi kortti eli berhandilainen. Sellainen isompi koira, mutta kun miettii asiaa enemmän niin mitä mää semmoisella tekisin. Sitten se vähän joka koiratytön salainen unelma, eli husky tai malamuutti vedon kunnolliseen harrastamiseen. Mutta kun ihan oikeasti punnitsee kuinka tärkeä harrastus se veto on tai miettii miten vaikeampi koira ehkä riistaviettinen vetokoira on arjessa (vertaa varjona kulkevaan paimenkoiraan, joka yrittää kokoajan lukea ajatuksiasi ja miellyttää sinua) niin sanon ei kiitos. Myös malinois on kiehtonut jo pidemmän aikaa, mutta en usko että sellainen sopisi mun käsiin vielä pitkiin aikoihin ja ei tunnu täysin siltä mitä haluan

8. Millaista koiraa etsit seuraavaksi?

Kukapa näitä ei miettisi, vaikka kovasti sanookin itselleen että et ajattele sitä seuraavaa vielä vuosiin. Kyllä seuraava koira tulee olemaan myös Ardienten tai Shepmatesin koiria ja aika varmasti uros australianpaimenkoira. Olen yrittänyt kysyä itseltäni haluaisinko Vekin tai sen sisaruksen jälkeläisen jos sellainen mahdollisuus tulisi, mutta en osaa varmaksi sanoa

9. Oletko ollut aina tietoinen siitä, että koirat on Se Sinun Juttusi? 

Kyllä. Heti Eetun saadessani mulla tasapainottui elämä tosi paljon ja tuli juuri sitä sisältöä mitä 16-vuotias kylällä norkoileva ja joenrannassa kaljaa juova teinityttö tarvitsi. Sen jälkeen koiraharrastuksesta ja koirista on tullut tosi iso osa mua ja huomaan sen aina, kun koirat ovat poissa. Tuntuu että se on myös kasvattanut tosi paljon, sillä juteltiin kerran hyvän kaverin kanssa ja hän sanoi ettei voisi ikimaailmassa kuvitella vielä vuosiin ottavansa mitään mistä pitäisi kantaa samanlailla vastuu, kuten koirasta täytyy ja minä taas en voisi kuvitella olevani ilman koiria

10. Miltä koirasi näytti pentuna?

(c) Viivi Saarikko

11. Miltä koirasi näyttää aikuisena? 

(c) Viivi Saarikko

(c) Ilona Karjalainen