eetun ACE + australianpaimenkoiramiitti!

Viimeisemmästä valmennuksesta jäi niin hyvät fiilikset, että kotiin mennessä piti heti laittaa seuraava tilaukseen. Tällä kertaa kouluttauduimme Kuopiossa ACElla Tiian opissa. Hallissa oli valmiina rata, jonka saimmekin lähes suoritettua, mutta muutama uusi asia oli sen verran hankala, etten saanut niitä radan yhteydessä toimimaan. Ensinnäkin heti alussa tehtävä pakkovalssi. Jostain syystä kyseinen ohjauskuvio ei ole tullut kovin tutuksi, vaikka se ei olekaan kovin erikoinen. Onnistuin sen tuohon tekemään, mutta ajoitus sekä välimatka esteeseen olivat välillä ihan pielessä, kun lipsahdin ajattelemaan että olisi kamala kiire. Seuraava haastava kohta oli heti suoran putken jälkeen, enkä muista miksikä tuota kutsuttiin - mutta ei olla ikinä tehty, vaikka olenkin kirjannut sen treenilistalle. En luottanut yhtään, että Eetu ohjausta lukisi ja siksi olin tosi epävarma ja ohjasin kuin kalapuikko. Naurattaa, kun videolla Tiia näyttää miten mun pitää tehdä ja kokeillessa teen ihan erilailla, hahah. Mutta ehdottomasti treenilistalle nyt! Viimeisin ja pahin jumituskohta oli persjättö keppien jälkeen, koska ei olla ikinä tehty. Tiia näytti mulle kohdan, jossa alan valmistautumaan persjättöön ja sen jälkeen tuijotin vain koiraa ja laskelmoin milloin sen teen, eli ei ihan sulavinta ohjausta. Persjätön jälkeenkin en saanut jalkojani millään liikkeelle tai ohjannut koiraa kunnolla A:lle, minkä takia se jatkuvasti oli menossa putkeen. Huomasin myös etten käskyttänyt sitä juuri ollenkaan ja kun aloin sitten kunnolla "KIIPEE KIIPEE" niin Eetu alkoi itsekin valita A:n. Tiia kysyi miten Eetulle on kepit opetettu ja vastatessani että vuonna nakki ja muussi käsiavulla, niin se kuulemma näkyy ja itsekin huomaan. Keppien aikana Eetu katsoi taas tosi paljon mua, enkä voinut tehdä senkään takia persjättöä kunnolla koska Eetu tapitti kokoajan silleen "MITÄ TEET TUUNKO MÄKI". Treenilistalle siis ehdottomasti keppejä taas itsenäisemmäksi, jotta saataisiin se focus eteenpäin eikä kattois mua. Vaikka tuntui että valmennus meni tosi nopeaksi, enkä oikein antanut itsestäni kaikkea, niin hyviä pointteja jäi mieleen

• Jos koira tekee täydellisen 2on2off-kontaktin, niin paras palkka sille on vapauttaa se vain jatkamaan rataa. keskinkertaisista kontakteista käydään palkkaamassa!
• Keppitreeniä etupalkalla, itsenäiseksi ja focus eteen
• Takaakierroissa jään helposti ihailemaan, varmistelemaan ja odottelemaan koiraa, kun pitäisi jatkaa matkaa. kun koira lukitsee takaakierron, niin ei sitä tarvitse jäädä odottamaan. koira lähetetään takaakiertoon siivekkeen kohdalta (=sivummalta) eikä itse hypyn (=keskeltä) kohdalta

Illalla hieroin Eetun ja löysin ristiselän kohdalta kipupisteitä, jossa niitä ennenkin on ollut. En osaa arvioida kuinka pahoja ne ovat, mutta käytin runsaasti aikaa niiden pehmittelemiseen. Onneksi Heli palaa ensiviikolla lomalta, niin päästään tsekkaamaan missä kunnossa koira on!

Tänään oli minun ensimmäinen australianpaimenkoiramiitti! Miitti pidettiin Patchcoatin kasvattajan Miimin luona, jonne mennessä käytiin nappaamassa kyytiin Henna ja Rea. Vekki oli alkuun vähän vieraskorea, mitä se on aina jos mukana on äänekkäitä ja innokkaita koiria. Kyllä se heti mukana juoksi ja leikki, mutta ei pistänyt heti ihan pelleilyksi. Käytiin ensin ensimmäisen koirien kanssa pellolla vähän aikaa kävelemässä, jotta koirat tutustuisivat toisiinsa. Siitä lähdettiin pidemmälle lenkille, jossa koiria oli yhteensä ainakin 13. Mukaan liittyi myös 16 viikkoinen Rex-pentu, johon Vekki ihastui. Viimeistään tässä vaiheessa Vekki veti rallia täysillä muiden mukana etunenässä. Metsässä kauempana kulki ilmeisesti vieras ihminen ja Vekki aloitti haukkumiskonsertin. Sillä on kyllä melko kova vahtivietti, joten olen nyt extrapaljon kiinnittänyt huomita käyttäytymiseen tällaisissa tilanteissa. Lenkin jälkeen mentiin Miimille istuskelemaan, juomaan kahvia ja juttelemaan koirista. Esittelykierroksin pidettiin ja olin innoissani, kun ympärillä oli niin paljon aktiivisia ihmisiä, jotka harrastaa koiriensa kanssa ja vieläpä samanrotuisen kuin omani! Sisällä vielä Vekki, Rex ja Vekin sukulaistyttö Piki (Pikin ja Vekin äidit ovat siskoja) alkoivat väsypentupainimaan. Minä eksyin ostamaan Miimiltä treeniliivin, jossa on selässä brodeerattu australianpaimenkoira! Oli niin kivaa!