19 heinäkuuta 2013

mun on pakko pureskella tää, vaik tää on liian sitkeetä


Jee, me treenataan taas seurassa! Mehän edustettiin Pohjois-Karjalan Seurakoiria jo Joensuun kotikisoissa keväällä, vaikka ei oltu seuran alaisena ikinä treenattu. Nyt meillä on oikeus treenatakin seuralla ja mitä en voi uskoa todeksi: ryhmäpaikka! Voi sitä onnea, kun sain eilen asiasta kuulla ja päässä alkoivat heti pyöriä tulevat treenit ja ratapiirrokset. Mutta ei saa nuolaista ennen kuin tipahtaa. Sillä me odottelemme Eetun virallisia kuvauksia ja tuomiota, tullaanko edes hallin esteitä koskaan kuluttamaan. Kuinka ironista.

Tänään meillä olikin jo ekat ryhmätreenit. Eetun kanssa päätettiin vetää kaasu pohjassa ja rallitella sydämen kyllyydestä - olkoon sitten viimeinen kerta tai ei. Alkuun juostiin kevyt putki-aita-rallittelu, jotta koira saisi päästää turhat höyryt ulos. Tehtiin sen jälkeen rataa, joka tosin me tehtiin osissa koska halusin keskittyä yksityiskohtiin. Kepeille tehtiin suorilta heti meille melko haastava kulma, jossa oli suora putki ja kepit vierekkäin. Suoralta putkelta piti kääntää koira kepeille, eikä päästää sitä edessä houkuttelevaan ansaputkeen. Annoin Eetun valua vähän matkaa putkesta tultuaan, jotta sain suoristettua sitä hieman kepeille. Jos olisin suoraan alkanut vääntämään putkesta oikeaan keppiväliin niin ei olisi taatusti mennyt. Kokeiltiin myös vaikeaa avokulmaa, jolloin Eetu haki toistuvasti väärään väliin. Ekassa välissä oli apuna ohjuri, joka hämmensi Eetua: yritti joko hypätä koko välin ylitse tai hyppäsi vain ohjurin ylitse. Saatiin kuitenkin onnistumaankin yksittäisenä! Oli maailman parasta päästä oman agiltyformulan kanssa radalle, koska se toimii kuin ajatus. Nyt vain toivon, että kuvauksissa ei ilmenisi mitään vakavaa, vaan saataisiin jatkaa


Tosiaan, jos kävisi niin että Eetun kanssa ei saataisi enää agilitya tehdä, niin Unski ottaa ryhmäpaikan täytettäväkseen. Etenkin pitkän tauon jälkeen pikkukettu oli vähän jäässä ja päätin tehdä vain jotain todella helppoa. Niin Unski pääsikin kruisaamaan yhden aita-aita-putki suoran ja se oli siinä. Oli sillä mieletön draivi päällä ja perusasentoon haki niin innokkaasti. Toivotaan että omatoimitreeneissä päästäisiin senkin kanssa keskittymään enemmän tekniikkaan ja yksityiskohtiin. Tosin kyllä se tänäänkin muisti samantien miten tullaan takaakiertoon, eli kyllä ne opetetut asiat pikkuketun päässä ovat. Tänään Unski on tehnyt olkkaritreeninä perusasennossa pyörimistä, eli takapään käyttöä. Toimi tosi hyvin! Tehtiin myös peruasennosta maahanmenoa ja sieltä sivulle nousemista. Myös muutaman askeleen seuraamista ja kontakti sekä paikka pysyi hyvin. Aivan loistava pikkukettu! Tämmöiset treenipäivät Unskin kanssa saa miettimään, että ehkä pitäisi koittaa vaan nitistää siitä vähän enemmän joka kerralla ja saada näin tuloksia. Toisaalta agilitytreeneissä se päätti kerran karata treenien lopuksi, eli paljon on vielä tehtävää. Toivottavasti päästäisiin nyt agilityssa eteenpäin, kun hallilla voidaan käydä itseksemme. Käveltiin tänään sinne ja huomasin, että matkaan menee ehkä 10min. Näin saadaan lämppä- ja jäähylenkit ihan itsestään :) 

Ei kommentteja: