Postauksen kuvitukseksi pakolliset "meillä satoi lunta"-kuvat koirien aamuisista kiinnostuskiikari naamoista, tosi hienoja. Ollaan saatu Unskin kanssa jo muutama koiraohitus, itsellä vaikeinta saada taas kaksi remmiä ja eläintä toimimaan, vielä kun pitäisi tunkea ruokaa molemmille suuhun yhtä aikaa. Päästin pojat pihalle vapaaksi kuvaustuokion ajaksi, sitten ne höpöt innostuivat leikkimään ja minä tuijotin ihastuneena! Vekki on selkeästi onnellinen kun on toinenkin koira taloudessa: se pyytää jatkuvasti Untoa leikkimään kanssaan ja sisällä se on taas rauhallisempi, kun yksin ollessaan se seuraa mua kuin hai laivaa eikä asetu aloilleen
Vekki on ehtinyt treenata aktiivisesti tokoa ja eteenpäin ollaan menty suuria harppauksia. Alokasluokan liikkeitä ollaan tehty, mutta myös ruutua. Mainitaan nyt torstain BH-kokeen treeneistä, kun oltiin hyvän tuttuni Marian Koirakoulu Onnin kyseisissä treeneissä. Vekki toimi ensin häiriökoirana muille, kun ne jätettiin yksitellen tolppaan. Vähän joutui herättelemään Vekkiä että NYT OLLAAN TÖISSÄ, kun oltiin kaupungin ytimessä ja se ei hoksannut päässeensä hommiin. Viimeiseksi Vekki joutui tolppaan kiinni ja kaikki muut koirakot kävivät yksitellen kävelemässä sen ohi. Olin ihan varma että menee huutokiljumiseksi, mutta Maria sano että se istuu älyttömän hienosti, tuijotti mun katoamissuuntaan ja välillä vähän nuuski maata. Ei äännellyt ollenkaan, eikä katsonut ohittavia koirakoita! Seuraavaksi tehtiin ohituksia, Marian Oodi-villakoira kiinnosti Vekkiä tosi paljon, mikään ei ollut pahempi häiriö. Jouduinkin huomauttamaan Vekille ohituksissa tästä, sillä se kovasti koitti kurotella Oodin suuntaan ohituksessa. Sitten tehtiin seuraamista kävelykadulla, koirakot tulivat meidän ohitse - ei mitään ihmeellistä. Keskusaukiolla tehtiin paikkamakuu selin koiraan. Ikinä tehty Veen kanssa näin. Menin vähän matkan päähän, katsoin jonkun aikaa toiseen suuntaan ja vilkaisin taakseni varmistaakseni mitä siellä tapahtuu - ja täydelliseen aikaan! Sillä hetkellä viereinen cairninterrieri oli noussut makuusta ja mennyt Vekin iholle, Vekki makasi vielä maassa heiluttaen häntää toiselle koiralle selvästi hämmentyneenä. Samantien kehuin sitä kauempaa ja kiirehdin palkkaamaan, ei noussut huh! Viimeiseksi vielä kävelyä kadulla, Maria tuli kysymään kellonaikaa koira sylissään. Halusin Marian ilmestyvän meille yllättäen, koska kaikista pahin on nuo että koira ajattelee että ok tässä vaan ohitetaan ja äkkiä vastaantulijasta tuleekin tuttu kun sille puhutaan. Vekkiä kiinnosti edelleen villakoira paljon, mutta sitten se malttoi istua nätisti ja tapittaa mua. Sai kehuja!
Ja noh, tiivistelmänä mitä tokorintamalla tapahtuu;
Seuraaminen: ihan mieletön, koira painaa niin pirusti jalkaa, että meinaan omiini kompastua!! Ja jos joku on ööö miksi hyvä juttu että painaa, niin sitä me ollaan haettu nimenomaan tiiviyttä, kun kierrokset on korkealla niin pyrkii lähelle! Ainut että kun vire on korkeella, niin Vekki ei muista että mun pysähtyessä senkin pitäs istua. Oon tehnyt pysähyksiä tehotreeninä imuttamalla, alko heti muistumaan paremmin mieleen ja korkeammassakin vireessä alkaa toimia. Nyt on käännökset myös treenissä myös.
Paikkamakuu: kriteeriksi päätin pään pysymisen ylhäällä, ei oo muuten ees koittanut laskea sitä maahan. Huomasin että häiriöstä riippuen välillä saattaa vilkuilla vähän sivuille, joten oon alkanu laittaa etupalkan
Jäävät: seisominen oli ennen kirosana meille, mutta nyt se toimii!! Mulle oli vaikeinta asettaa kriteeri, halusin täpäkän seisomisen mutta tuntu etten saa, sitten otin itteeni niskasta kii ja tein asialle kunnola jotakin. Nyt ollaan hyvässä vaiheessa, sillä koiralla on selkeempi ajatus mikä on kriteeri ja se ei koita enää tehä puolivillaisesti. Muutin myös treenitapaa, mikä autto tosi paljon: ennen tehtiin tosi monta toistoa sellaisella tiheällä tahdilla, nyt otetaan toisto kerrallaan ja kerron kunnolla koiralle milloin on hyvä ja milloin voisi parantaa. Sitten pidempiaikainen palkkaus (= ruoka, kehut, silittäminen), jotta oikeasti tulee VAU, TEITPÄ MUUTEN HIENOSTI TÖITÄ.
Maahanmeno on ollut hidas, ajattelin etten saa siitä nopeeta mutta eilen olkkaritreeneissä valaistuin. Itellä oli tosi hyvä tekemisenmeininki mistä oli hyötyä. Otin vähän apuja meidän kaukojen maahanmenosta, jonka Vekki tekee nopeasti. Heti kun sain sille saman ajatusmaailman, niin jäävänkin maahanmenosta alko tulla nopeampi. Tätä tehtiin nopealla temmolla, hirveet bileet aina kun meni nopeasti maahan ja vitsi mikä ero saman treenin aikana!!
Hyppy: ollaan treenattu itse hyppyä ja mun palaamista koiran vierelle, jolloin pitää malttaa seisoa aloillaan. Ei ihmeellisyyksiä, paitsi kesken treenin Veetä alko vähän hämmentää hyppy äkkiä (= käskyn saatuaan meni esteen luo ja katso sitä eikä hypännyt), sen jälkeen tehtiin hypetystreeniä eli lähetin kaukaa vaan hyppäämään ja samantien heitin narupallon, Vekille tuli hyvä fiilis!
Luoksepäästävyys: pysyy nätisti, tapittaa mielummin mua eikä mee kenenkään lepertelevän ihmisen lankaan!
Luoksetulo: ollaan tehty istumisen tehotreeniä! Kierrätän Vekkiä tolpan ympäri ja siitä vauhdista pitää tulla perusasentoon. Nääkin parantuneet paljon treeni treeniltä, nyt koematkaltakin luoksarissa tulee varmasti sivulle, välilä aavistuksen vinoon mutta muuten super!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti