27 marraskuuta 2011

tokoiluu




Tänään lähdettiin vähän extempore (taidetaan lähteä aina vähän extempore) Kana-areenalle tokoilemaan. Evie oli vuokrannut hallin tuttunsa kanssa ja mentiin mekin sitten Juulian kanssa mukaan kun autonkin sain.
Suunnitelmana oli treenata paljon avoimen juttuja jotta nään vaikuttaako halli koirassa liikkeiden suorituksessa.

Tokohalli sijaitsee meidän agihallin vieressä joten koira nosti pihalla heti kierrokset kattoon kun luuli, että pääsee agittamaan. Ei yhtään tehnyt mieli livahtaa salaa halliin: agilty on vaan kivempaa kuin toko!
Sisällä hallissa Eetu oli vähän levoton ja haukkui kokoajan. En tiedä johtuko siitä, että kuvitteli mahdollisesti vielä pääsevänsä esteille.

Aloitettiin treenit jäävillä. Ensin maahanmenoa jossa ennakoi ensimmäisen toiston. Noin 10 askeleen jälkeen meinasi mennä maahan, mutta jatkoi kuitenkin seuraamista. En ikinä laske askeliani jäävissä, mutta ilmeisesti tietty välimatka on jäänyt koiralle takaraivoon. Seuraavat toistot parempia (tein erilaisilla matkoilla) ja kokeilin kerran ilman vihjesanaa jolloin teki myös hyvin. Videolla ei mene puhtaasti hissinä alas, mutta yleensä tekee kyllä mielestäni paremmin?




Sitten seisomista. Seisominen on ollut yleensä se epävarmempi liike joka oli myös tänään. Vihjesanoista huolimatta koira meni suoraan maahan. Uusilla yrityksillä sanoin vihjesanat vielä selkeämmin ja lopulta otin vartaloavun mukaan. Vartaloapu auttoi ja koira tajusi mitä siltä pyydetään. Naksuttelin seisomisesta vähän aikaa



Seuraaminen takapalkalla. Eläin vähän nosti kierrokset kun vietiin takapalkka (broileripullaa = parasta ikinä) odottamaan. Seuraamisessa sit yllätys oli niin innoissaan, että edisti ja poikitti ja jouduin kokoajan jarruttelemaan että hakis oikeelle paikalle takaisin. Imutin vähän aikaa niin alkoi rauhoittumaan ja normaali seuraamispaikka löytyi. Myöhemmin Evie liikkuroi meille seuraamisen joka meni paremmin.
Tuo poikittaminen alkaa olemaan yleistä. Välillä painaa ärsyttävästi pohjetta vasten pää kenossa. Keksin juuri, että voisiko syy olla niskan jumittaminen? Toivottavasti.

Luoksetulossa alkuun läpijuoksu pitkältä matkalta ja tuli raivolla. Niin siistiä, että tohon koiraan on saatu taas vauhtia! En osaa kuvitella miten se silloin joskus hölkkäs vaan luokse ihan masentuneena luoksetulossa? Seuraavaksi stopin kokeilu lyhyeltä matkalta, toimi hyvin. Uskalsin ottaa pitkältä matkalta ja "pysähtyi kuin seinään" heti käskyn kuultuaan. Olin niin ylpee!! Käsky voittaa käsimerkin 6-0. Vielä koemaisesti pysäytys merkille ja loppuun yksi läpijuoksu

Kaukoja lähinnä kokeenomaisesti. Vapautus takapalkalle välillä istumisesta, välillä koko sarjasta. Viimeisillä toistoilla Juulia wnb-liikkuroi ja seisoi Eetun takana, mutta koira ei ottanut häiriötä

Noutoa kaksi toistoa lähinnä nähdäkseni ottaako häiriötä hallista. Lähtee laukalla kapulalle ja ottaa hyvin, mutta palauttaessa vähän löysä ote edelleen


Paikkista lopuksi. Tätä odotin eniten jotta pääsin ottamaan pää-käskyn mukaan. Laitoin Eetun reunaan ettei ottaisi mitään häiriötä toisista jotta olisi tarkoituksella helpompi harjoitus. Kävin 3-4 kertaa kokeeomaisen matkan päässä ja seisoin eri pituisia aikoja, kävin pari kertaa piilossa sekä palasin koiran vierelle kokeilemassa pitääkö pään maassa myös mun palatessa. Palkkasin välissä jotta ei turhautuisi ja nostaisi päätä. Yhdessä vaiheessa laitoin paikkaistumaan hetkeksi kun kävin hakemassa lisää ruokaa. Yllättävän varmasti pysyi istumassa kun olin varma, että valahtaa taatusti alas. Paikkaistumisiakin olis hyvä treenata aina välillä huvikseen.

Treenien välillä pidettiin monta taukoa.

Luin Tavoitteena huippukoira-kirjasta, että niiden koirien jotka tykkäävät jauhaa lelujaan pitäisi antaa pureskella niitä palkkauksen jälkeen niin kauan kuin haluavat. Tai no ainakin hetken ja kehua vieressä. Eetu alkaa aina jauhamaan vinkupalloaan oikein nautinnolla niin aloin sitten tekemään kirjan ohjeiden mukaan. Nyt sitten pallon heitettyäni annan sen mässytellä pallolla ja kehun.


Treenien jälkeen käytiin lenkillä ja Eetu ja Soolo pääsivät vihdoin leikkimään keskenään! Ne ovat tulleet aina keskenään toimeen ja olleet parhaimpia kavereita heti tavattuaan. Pojat vetivätkin hirveetä rallia ja painivat söpösti. Kotiin päästyä ehdittiin hetki levätä kun lähdin lenkille toisella koiraporukalla. Nyt koiruus onkin ihan rätti ja nukkuu mun sängyssä.

Lauantaina päätin että nyt on niiden mahakarvojen vuoro. Saksin mahdollisimman lyhyeksi ja joo ei niillä tassukarvasaksilla mitään kaunista jälkeä saa. Vois sanoa, että Eetulla on nyt pottatukka mahassaan. Mutta jo seuraavan lenkin jälkeen sai huokaista onnesta kun mahan sai yhdellä pyyhkäisyllä puhtaaksi!
Sain Eetulle onneksi hierojan tiistaille niin nähdään onko koirassa jumeja. Alku vuoden nivelvenähdyksen kokenut jalka on alkanut oireilemaan taas samanlailla mm. ei laske kunnolla painoa niin toivotaan että kyse olisi vain pienistä jumeista

EDIT/ Ajattelin laittaa Eetun toivomaan joulupukilta Berran fleecetaluntinta, mutta en voinut vastustaa kiusausta ja laitoin sen tilaukseen! Jos se treeniliivikin kohta tulisi :)

24 marraskuuta 2011

me sateenkaarta kaduilla jahdataan

 


Henna piti tämän päivän treenit ja tehtiin kahta erilaista rataa
Ratapohjaa katsoessa fiilistelin että jee nyt rallitellaan, mutta rataan tutustuessa paljastuivatkin  käännökset ja ohjauskuviot jota radalla tulisi olemaan. Ensimmäisellä radalla olisi ollut puomi ja keinu joita me ei tehty. Alun 1-3 hyppyjen kuvittelin olevan sairaan helppo irtoaminen ja niin se olikin, mutta viimeistään kolmoshypyllä tajusin että nyt oon myöhässä ja koira tuli syliin. Sain jotenkin heitettyä pussiin ja juoksin ottamaan kepeille vastaan. Kepit teki hyvin!
Pätkäistiin rata tässä vaiheessa.
Putken suulta aita takaakiertona joka olikin vaikea. Rata meni oikeastaan muuten hyvin, mutta Hennan neuvojen mukaan olisin voinut ohjata alussa ja tuolta putkelta takaakierron erilailla. En muista ohjauksen nimeä, mutta otin tavallaan koiran oikealle kädelle vastaan taakakierto hypyltä enkä saanut peruuttaa ollenkaan. Mulle vaikeita on tollaset jossa joudun ottamaan koiran tosi lähelle vastaan. Harjoittelin pari kertaa ja sain suunnilleen onnistumaan, mutta en ilmeisesti suostunut luopumaan peruutusaskelistani. Tulee turvallinen olo kun tietää ettei koira tule käsille.
(kotona askartelin Eetun hajonneesta tennispallosta ruokapallon. leikkasin palloon viillon josta saa laitettua ruokaa sisään. kotona Eetu oli ihan liekeissä tästä, mutta treeneissä ei kelvannut palkaksi)


Toinen rata olikin paljon vaikeampi. Alun hypyt olivat taas ongelmana, mutta onneksi ehdin seurata miten Henna neuvoi muita ja tiesin suunnilleen miten ohjata. Kepeille irtosi muistaakseni hyvin tosin lopetti liian aikaisin. Tämä ongelma oli myös muilla. Henna neuvoi, että koira pitäisi opettaa pujottelemaan myös seinää ja tyhjyyttä päin jotta tällaisesta ei tulisi ongelma. Pussista putkeen tein ensin takaaleikkauksena, mutta Henna kehotti tekemään persjättönä. Muutenkin mun täytyy oppia vaihtamaan takaaleikkaukset persjättöihin. Harjoittelin sitten persjättöä ja lopun takaakiertoa kahdella eri tyylillä vähän aikaa

Pää oli vähällä taas hajota siihen haukkumisen määrään. En pysty kuuntelemaan yhtään palautetta tai ohjeita kun Eetu huutaa ja hyppii jaloissa. Enkä osaa johdonmukaisesti komentaa vaan välillä huudan, pidän käskyn alla tai pidän sen suuta kiinni. Käskyn alla ei pysy ollenkaan kun yritin laittaa paikkaistumaan tai -makaamaan vaan nousee samantien. Useasti käyn lopulta painamassa sen perseen sinne lattiaan, mutta ei se siellä kauaa pysy.
Toistojen välillä syötin koiraa jatkuvasti ja jos mokasin niin enemmän ruokaa vaan suuhun. Viimeisten palautteiden aikana syötin koiraa kokoajan niin oli mukavan hiljaista. Joidenkin toistojen kohdalla koira oli niin kiihtynyt ettei suostunut edes syömään. En kuitenkaan päästänyt radalle ennenkuin suostui syömään koska radalle ei tosiaan mennä jos ollaan niin kiihtyneitä ettei ruokaa kykene enää ottamaan. Kun söi niin jatkettiin. Sanonko vielä kerran: syödä?

Mun täytyis olla paljon määrätietoisempi ton koiran kanssa. Täytyisi päättää keino jolla saan sen hiljaiseksi ja pysymään aloillaan kesken radan. Lelut pois suljetaan kokonaan ja ainoa vaihtoehto taitaa olla ruoka. Nappulaa liukuhihnalta suuhun vain niin ei ainakaan ehdi pahemmin haukkua


Sunnuntaina 4.joulukuuta mennään sitten Lotta Vuorelan koulutukseen jota odotetaan mielenkiinnolla.
Punnitsin Eetun toissapäivänä ja painoi 15,6 kg, mikä pullukka! Ei voi kuin unelmoida ajasta jolloin se oli ihana solakka teinipoika. Missä se +2 kg sitten tuossa koirassa on onkin toinen kysymys?

Etutassujen kynnet ovat menneet tosi pahaan kuntoon. Yhtenä päivänä olivat vuotaneet verta jonka jälkeen päätin että joko ostetaan tossut tai asfaltilla ei enää kävellä. Mustissa&Mirrissä myytiin tossuja, mutta kaikki olivat liian isoja tai pitkiä. Ei sillä en muutenkaan tykkää, että koirille joutuu pukemaan yhtään mitään joten ei haittaa. Ostettiin kuitenkin pari vauvojen sukkia, mutta nekään eivät pysy jalassa. Kuljetaan siis lähinnä metsässä ennenkuin lumet tulee. Eilen leikkasin Eetun tassukarvat ihan lyhyeksi jotta kosteus ei jää muhimaan anturoiden väliin. Seuraavaksi vuorossa mahakarvat joita joudun nyt joka lenkin jälkeen pesemään kun maha on täynnä kuraa ja hiekkaa. Voisi sanoa, että tää ei ole se meidän vuodenaikamme.

17 marraskuuta 2011

kontaktivideo

Pientä päivitystä vielä tämän päivän treeneistä. Laatikkokontakteja ollaan noin viikko opeteltu ja hyvältä alkaa vaikuttamaan. Asentoa on sheipattu päivittäin laatikolla ja koira osaa tarjota sitä jo itsenäisemmin. Tänään aloin vahvistamaan eri puolia ja sitä, että koira hakee laatikolle itse vaikka olisin takana. En uskaltanut vielä ottaa käskyä mukaan, jotta ei luule että on oikein rynniä vain kupille. Kuitenkin lopussa uskalsin ottaa kuusi toistoa niin, että annoin koiran hakea itsenäisesti laatikolle ja sanoin käskyn sen ollessa laatikon päällä. Näin toivottavasti alkaa yhdistää käskyn asentoon

Treeneissä kokeilin harjoitella erilaisella laatikolla joka oli paljon matalempi kuin oma. Tämä vaikutti koiraan eikä se osannut yhdistää asioita toisiinsa. Muutaman toiston jälkeen tajusi mistä on kyse ja alkoi tarjoamaan taas yhtä hienosti kuin kotona. Yhteen asiaan täytyy kuitenkin puuttua: nyt oon naksauttanut silloin kun koira on selkeästi pysähtynyt ja koira naksun kuultuaan kääntää salamana katseen muhun. Oon tästä kehunut ja vapauttanut palkalle. Oikeasti koira ei vissiin saisi tuijottaa omistajaa vaan katsoa eteenpäin. Pelottaa mitä seuraa kun yritän lähteä tätä karsimaan.



Treeneissä tehtiin muutamaa erilaista rataa joista kahdessa sai juosta täysillä ja yhdessä treenattiin pyöritystä. En tehnyt kontaktiesteitä joten Kaitsu laittoi meille puomin sivuun tilalle pussin. Kiirettä piti kun juostiin ensin melko suoralinjaisesti aitoja, välissä putki josta muutama vino aita ja sieltä pitkä suora jonka aikana vain pussi. Juoksin ainakin kunnolla. Renkaaseen ei meinannut alussa mennä taas millään, mutta onneksi tajusin helpottaa samantien. Toisella radalla ei mennyt millään ja koiralla paloi kiinni. Oma keskittyminen meni täysin ja jumitettiin renkaalla. Onneksi sain sen siitä lopulta läpi. Ennen viimeistä rataa kävin ottamassa renkaan pari kertaa yksittäisenä eikä ollut mitään ongelmaa. Tämä ilmeisesti auttoi koska radan aikana Eetu teki renkaan puhtaasti!

16 marraskuuta 2011

kun kaikki mitä saan, saa lisää janoamaan

Iso kiitos Evien isille, joka lähti meille tänään kuskiksi!
Päästiin vihdoin pitkästä aikaa agilityepiksiin. Ensimmäisen kerran juostiin toukokuussa Keuruulla jossa ei oikein osattu. Ollaan kuitenkin kehitytty paljon sen jälkeen ja oli hyvä päästä näkemään missä oikein mennään

Alkuperäisenä suunnitelmana oli käydä juoksemassa vain mölliluokassa. Ilmoittauduin viimeisenä ja käänteisesti oltiin vuorossa ensimmäisenä. Rata oli melko yksinkertainen ja juuri sellainen jossa me osataan. Juoksua, suoraa ja putkiin irtoamisia. Rataan tutustuessa huomasin monien valssaavan putken jälkeen, mutta itse en jaksanu rynnätä kiireellä ottamaan koiraa kunnolla vastaan ja varmistamaan, että irtoaa vielä aidalle. Niimpä vaihdoin puolta vasta Eetun ollessa A:lla mikä toimi hyvin. Puomilta putkeen irtosi hieman huonosti mikä johtuu siitä, että olin jo alkamassa valssaamaan liian aikaisin. Kieltoa ei onneksi tullut. Yleisesti meni hyvin!

Olin jo ilmottaitunut mölliradan uusintaan joten päätin käydä juoksemassa sen. Halusin yrittää vielä puhtaampaa rataa. Ei olisi pitänyt, sillä toisella startilla kopsui rima alussa ja lopussa ja irtosi kyseiseen putkeen vielä huonommin. Sain ensimmäisestä radasta kehuja tuntemattomiltakin ihmisiltä eli ilmeisesti meni hyvin :)

Möllien mini 0 vp -13.68s 2.sija!




Päätin ilmoittaa koiran myös 1.luokkaan. Suunnittelin ohjauksen jo paperilta enkä muuttanut suunnitelmia rataan tutustuessakaan. Takaa leikkaus toimii meillä hienosti niin mitäs turhia valssaamaan. Ensimmäinen startti meni muuten puhtaasti, mutta puomille kiivetessä luiskahti alas. Jäin vaan hölmistyneenä kattomaan, että minne se koira hävis. Alussa mietin pitkään kuinka kauas uskallan mennä ottamaan vastaan jotta koira varmasti hyppää pituuden kunnolla. 3-este ei tuottanut ongelmia kun muistin huutaa TÄSSÄ-käskyn heti koiran ponnistaessa. Monilla kaatui rata siihen, että koirat irtosivat viereisille kepeille. Epäilin että kepeillä meille tulis jotain häikkää, vaikka sanoinkin että toi on melko helppo keppikulma meille. Olin yllättynyt miten hyvin se meni kepeille ja teki puhtaasti!

Ennen toista starttia Eetusta alkoi näkyä lievää väsymystä ja toivoin että sen pää pysyy kasassa. Olin valmistautunut jo ensimmäisen riman tiputukseen ja muihin tyhmiin virheisiin kun koira alkaa olla väsynyt. Kuitenkin eläin suoritti taas puhtaasti aina renkaalle asti josta meni läpi. Tiedän ajatelleeni alitajunnassa sekunin ajan "eikä" sillä meni ohi myös seuraavasta esteestä muurista. Eli epäonnistumisen tunne näkyy heti seuraavalla esteellä. Loppu meni puhtaasti paitsi myöhemmin videota katsoessa huomasin, että ilmeisesti ei ottanut puomin alastulokontaktia.



On tyytyväinen fiilis! Treeneissä tällaisella radalla oltais kaaduttu jo monta kertaa, mutta ehkä pieni jännitys sai keskittymään ohjaukseen 100%. Rengas on ehdottomasti se mitä nyt aletaan muistelemaan. Kävin itseasiassa yks päivä kentällä treenaamassa rengasta ja siellä teki loistavasti. Joku nyt hämää koiraa etenkin hallin ohuessa renkaassa ja ilmeisesti hieman hämäsi tälläkin renkaalla. Keppejä voisin alkaa opettaa hieman omatoimisimmaksi koska nyt vauhti hiipuu siksi koska ei kato suoraan eteenpäin. Namikuppi avuksi hetkeksi?
Tuli hirvee into päästä kisaamaan lisää. Ehkä ne viralliset on edessäpäin ensi vuoden alussa maybe?

10 marraskuuta 2011

tekniikkaa

Eetu on kuvottava. Tänään metsässä jäi jonnekin ja kutsuessani juoksi täysillä luokse. Ehdin jo ajatella että "vau, tästä kyllä palkkaan", mutta toisin kävi kun näin missä kunnossa koira oli. Yltäpäältä ihmisen paskassa. Selkä täynnä tavaraa ja rintakarvat ihan moskassa. Tuoksu oli ihastuttava. No ei siinä koiran komensin samantien kotiin päin ja pihalla sumutin puutarhaletkulla pahimmat pois. Sisällä pesin kaksi kertaa shampoota säästelemättä




Tänään oli omatoimitreenit. Olin ilmoittanut jo aiemmin tytöille, että haluan tehdä keppejä, kontakteja ja jotain pientä ohjausta. Suunnitelmat kuitenkin muuttuivat kontaktien osalta ja ehdotin, että tekisimme hyppärien kaltaista rataa. Kotona piirsin kaksi vaihtoehtoa joista rakensimme toisen suunnilleen samanlaiseksi. Lämmittelyrataan sain kepeille menon putkesta. Ensimmäisellä yrityksellä en osannut ohjata koiraa kunnolla ja tuli sellainen "töks" sisäänmeno. Toisella kerralla meni paremmin. Muuten rata oli aika suoraa juoksua. Probleema ilmeni renkaalla josta juoksi kaksi kertaa sivusta. Oliko sille pakko nyt tulla joku rengaskammo? Laitoin istumaan renkaan taakse ja kutsuin näyttäen selkeästi rengasta niin tuli oikeasta välistä.

Toiseksi radaksi suunniteltiin vähän erilainen rata. Evie keksi tehdä avoimen keppikulman jollaista vähän toivoinkin. Evie vakuutteli sen olevan todella vaikea monille koirille. Rata jatkui kepeiltä puomille, mutta koska en kontakteja tehnyt niin yritin soveltaa jotain muuta. Päädyin kuitenkin lopettamaan kepeille koska ei ole pakko ottaa pidempää niinkuin ihana Evie valaisi!
Lähetin siis vaan alussa putkeen ja sieltä kepeille. Ensimmäisellä yrityksellä meni täydellisesti! Otettiin muutama toisto uudelleen ja mukaan alkuun hyppy. Toimii!


Loppuun piti ottaa joku juoksentelurata, mutta päätin harjoitella pelkkää A:n kontaktia erikseen. Alkuun oli hankalaa jarrata koiran vauhti ja saada vielä suorilta maahan, mutta toistojen jälkeen alkoi tulemaan. Eetu alkoi hiljentää jo reilusti alastulossa ja pysähtelikin. Tosi rauhassa laskeutui alas ja olisi jäänyt 2on2off-asentoonkin tarvittaessa. Harkinnassa siis opettaa ne A:llekin.

Eetulle oli varattu eläinlääkäri huomiseksi kynsien takia. Ovat verestäneet pahasti ja kuluneet ihan vinoon. Sain kuitenkin juuri tietää, että corgeille normaalia. Syy on tassujen laahaaminen jota itsekin epäilin. Typerät lyhyet tassut

08 marraskuuta 2011

tänään meillä on hyviä uutisia

Tänään sisäinen materialisti ja välineurheilijani pääsi taas valloilleen kun ostin juoksu- ja hiihtovaljassetin. Oon sellaisten hankkimista kyllä harkinnut vähän aikaa. Aikeissa olisi ainakin talvella vedättää Eetua luistellessa ja ensikesänä samaa voisi kokeilla rullaluistimilla. Täytyy opiskella ensin aiheesta enemmän.
Kotona oli pakko päästä testaamaan uutta ostosta ja lähdettiin pururadalle lenkille. Alku oli kunnon säätöä kun koira käveli vierellä eikä tajunnut edessä kävelyn ideaa. Muutaman kerran lähti hyvin ravaamaan edelle josta kehuin. Saatiin pidempiäkin onnistuneita pätkiä! Etenkin matka kotiinpäin meni varsin mallikkaasti.
Illalla lähdettiin toiselle harjoittelukerralle Himokselle pururadalle. Alku taas hoputtamista "menemenemene" mutta siitä se taas lähti. Nyt mentiin jo pitkiä matkoja! Ikävä kyllä tiedän tän innostuksen laantuvan alle viikossa, mutta nyt on ainakin välineet talvea varten


(c) Viivi Saarikko

Tokoiltu ollaan lähinnä sisällä. Eilen katsoin äidin kanssa meille muutamat kokeet jonne mennään. Nyt oon taas sitä mieltä, että haetaan ne loput ykköset alosta. Pohdin ja tulin siihen tulokseen, että ei se estä meitä avoa treenaamasta. Ainoastaan hyppyä ei voida ottaa, jotta muistaa seistä hypyn jälkeen. Luoksetulon pysäytys onnistuu käskyn vahvistamisella ja kiertämisellä. Ja tietenkin läpijuoksun vahvistamisella. Alon kokeiden sivussa viilataan avo täydelliseksi ja koevalmiiksi!
Sisällä keskitytään yksityiskohtiin. Kapulan pito-ote alkaa olemaan taas parempi joten siirryttiin kapula suussa liikkumiseen. Sivulla pyörimistä, pieneltä matkalta sivulle tuloa jne. Ote pysyy eikä kapula enää pyöri suussa niin paljoa. Tajusin eilen, että paikkamakuun pään maassa pito ei tule itsestään ja alettiin tätä vahvistamaan. Tein pieniä piilopaikkiksia niin, että Eetulla oli pään pito-käsky päällä. Hienosti pysyi :)
Kaukoja ollaan myös tehty


(c) Ilona Karjalainen

Hyvät uutiset koskee etenkin agilitya: kontaktiprobleema on ratkaistu! Päätin, että puomille ja keinulle tulee 2on2offit. Näille koiran on helppo pysähtyä ja se helpottaa mua suuresti. A:n kontakti on ollut oikeastaan ongelmana miten alan tekemään sitä tämän pitkäselkäisen kanssa. Kysyin neuvoa Kaitsulta ja Hennalta joilta sain uudenlaisen taktiikan. Eli alan käskemään Eetun aina maahan heti A:lta tulon jälkeen. Eli tulevaisuudessa koira tietää, että A:n jälkeen tulee aina maahanmeno ja alkaa hiljentämään vauhtia alastulossa. Kisoissa tulee siis hidastamaan, mutta siellä en käske koiraa maahan vaan eläin tekee tavallaan juoksarit. Uskon että tää tulee toimimaan Eetulle hyvin!
Puomin ja keinun kontakteihin alan käyttämään laatikkotekniikkaa. Onneksi äiti ei ehtinyt heittää pois laatikostostani repimää laatikkoa koska se sopi täydellisesti tähän :D Iltaruualla asetin siis laatikon lattialle ja sheippasin siihen reagoimisesta. Ensin naksutin pelkästä katseesta laatikkoon. Eetu maailman lutusin. Oon sheipannut sille paljon pään laittamista maahan, jotta se alkais tulemaan itsestään. No tämä tarjosi sitä tietty heti ja asetti päänsä laatikon päälle ja makoili siinä kuikuillen mua "mami teenhän oikein". Pian alkoi tarjoamaan laatikon koskemista tassuilla ja siitä hetken päästä etutassuille nousemista laatikon päälle. Eetulle ei ole tullut hirveästi sheippailtua ja oli niin siistiä nähdä kuinka sillä selvästi aivot raksutti. Kesti hetken ennenkuin oivalsi kokeilla nostaa kolmannenkin tassun laatikon päälle. Tätä toimintoa saikin aina odotella kun paimenkoiralla ei heti hoksottanut mistä sitä palkattiin. Selvästi alkoi myös väsymään joten otin vain muutaman toiston kun seisoi jo kunnolla laatikon päällä ja lopetettiin. Uskon että tästäkin tulee superi juttu!

Btw leikkauksesta on nyt kulunut puoli vuotta ja ajattelin tehdä joku päivä tarkemman analyysin siitä mikä on mielestäni erilaista nykyään jne!

06 marraskuuta 2011

joten nauttikaa täysillä ja hyppikää


Eilen päätin lähteä yksin pyörähtämään Muuramen mätsärissä kun en ketään mukaan saanut. Tuntui vähän orvolta hengailla yksin vaikka olikin tuttuja paikalla. Lähtö oli extempore niin puunasin koiran pikapikaa paikan päällä johonkin kuntoon. Pennut olivat taas ennen pieniä koiria ja pienissäkin oltiin viimeisten joukossa. Oli taas aikaa odotella.
Kehässä meidän kanssa oli eräs tipsu. Eetu esiintyi mallikkaasti ja iloisesti ja käveli jopa pätkiä ilman kontaktia. Pöydällä seisoi hyvin tosin pöydältä nostaessa köllähti maahan selälleen :D Nauratettiin yleisöä. Saatiin punainen nauha! Punaisten kehä alkoi pian ja oltiinkin viimeisten joukossa. Kehässä meidän kanssa villakoira ja cottoni joiden molempien esittäjät tiesin. Yllätyksenä tuomari sijoittikin meidät ensimmäiseksi!

BIS-kehä alkoi samantien. Tuomarit kierrättivät, mentiin edestakaiset ja laitettiin pöydälle. Tuomarit oli kivoja ja sijoittivat meidät kolmanneksi! :) Tulos siis PUN1 BIS3
Palkintona nauhakehästä ruusuke ja BIS-kehästä säkki ruokaa, kangaskassi ja tikkari. Ruokasäkkiä tutkiessani huomasin sen olevan jotain ihan shittiä, mutta ehkä kelpaavat palkkaukseen

Tänään pidettiin treenit. Oon laiska enkä jaksa treenata nykyään kuin takapihalla. Alkuun noutoa putken läpi. Heti tuli aivan uutta energiaa kun eläin syöksähti lempiesteensä läpi kapulalle. Aamulla otin pitotreeniä ennen varsinaisia treenejä. Kokeilin ottaa myös metallilla, mutta oli vähän nihkee palautus kun tajusi minkä joutui hakemaan.
Luoksetuloa kiertämällä ja lyhyellä pätkällä. Päädyin nyt ottamaan sanan pysäytykseen. Ärsyttää miten Eetu välillä noteeraa käsimerkin todella heikosti ja valuu eteenpäin vaikka selkeästi käsimerkki jo näytetty. Käsky kuuluu aina. Siispä lyhyitä suoria pätkiä ja pysäytyksiä käskyllä. Ihan kivalla mallilla! Laskin, että Eetu lopettaa askeleet kun saan käskysanan sanottua. Eli ei pysähdy kuin seinään, mutta treenatessa lyhyitä pätkiä vauhti olikin ihan matelua.
Aamulla tein kokeenomaset kaukot aamuruualla. Erittäin hyvä! Tein 5s vaihtoja eikä meinannut valahtaa kertaakaan.
Loppuun kokeenomasesti jäävät ja avon seuraaminen. Seuraaminen ihan kelpuutettavaa tosin olisi voinut olla parempikin. Jääviä koira ei sekoita enää oikeastaan ikinä, mutta teen ne aina varmuuden vuoksi.

Ens viikonlopusta tulee mielenkiintoinen, sillä mulle tulee hoitoon Marian airedalenterrieri, Otto! Saan leikkiä kahden koiran omistajaa joka musta toivonmukaan vuoden alussa tulee ;)

03 marraskuuta 2011

juoksenteluu


Viikon tauon jälkeen päästiin onneksi tänään treenaamaan. Eetusta puski pelottavaa tarmoa aina radalle siirtyessä josta voi enteillä vain huonoa. Lämmittelynä aika suoraa rataa jolla Eetulle helppoja ja kivoja irtoamisia tosin ei irronnut niin sulavasti kuin oletin. Irtosi putkeen kun yritin ohjata A:lle, mutta näytin kädellä alas joten ei ihme. A:n laskukontakteja en ehtinyt treenien aikana seuraamaan, mutta yritin olla aina hiljentämässä mikä oli vähän vaikeeta ton putken ollessa tiellä.
Lämmittelyn ja piirretyn radan välissä tehtiin kiva rata joka oli hieman yllä olevaa yksinkertaisempi. Ohjaus ja koira toimivat kivasti. Päätin alkaa treenaamaan kontakteja jälleen kotona jotta niihin ei tarvii keskittyä treeneissä niin paljon. Ainiin toisella radalla suorat tuplaputket olivat yllättävän vaikeita. Tehtiin siis toisesta suunnasta kuin radalla ja puomin takaa oli avuton olo yrittää ohjata eteenpäin koiraa. Jouduin ottamaan monta kertaa uudestaan kun en osannu ohjata yhtään.

Piirretyllä radalla olikin sitten muutama kompastuskivi. En osannut odottaa että irtoaisi A:lle niin hyvin niin olin sitten auttamattomasti myöhässä. Rengas takaakiertona mielenkiintoinen jota ollaan onneksi tehty. Mutta kuka on idiootti. Ensimmäisellä kerralla meni täydellisesti, mutta ohitti seuraavan hypyn. Typeränä päätin ottaa uudelleen renkaalta. No tietysti se oletti että renkaassa meni jotain väärin ja ei suostunut menemään siitä läpi enää ollenkaan. Kierti, meni välistä, meni ali. Hirveellä toistolla yritin vaan laittaa sitä sinne, mutta ei. Laitoin koiran istumaan renkaan taakse ja kutsuin, mutta yritti tulla kokoajan ali. Lopulta sain läpi ja päästiin jatkamaan. Putkilla taas yllätti ja sinkosi toiseen tosi hyvin. Tuli vähän hoppu mennä ottamaan vastaan, mutta nätisti sain. Loppu meni hyvin tosin puomin alastulo taas tökki.

Yleisesti Kaitsu sano että mun ohjaus on hyvää eikä siinä ihmeellistä tosin voisin vähän elävämmin ohjata (en muista mitä sanaa K käytti, mutta vastaavaa). Nyt ohjaus on vaan käsi sinne käsi tonne ja käskyt hohhoijaa. Pitäisi saada sellaista täpäkkyyttä että HYPPY - ja nyt hypätään. Myönnän että vähän laiskasti ohjaan enkä panosta jokaiseen elekieleen täysillä.
Toiselle radalle mennessä Eetu kävi taas kierroksilla ja lähdössä ei pysynyt paikallaan yhtään. Nousi seisomaan ja valui. Keskusteltiin tästä Kaitsun kanssa ja tuumattiin että täytyy keksi ratkaisu Eetun jatkuvaan kuumenemiseen. Tultiin siihen tulokseen, että kun vien koiran lähtöön niin rauhoitan sen siihen ja palkkaan ja sitten jätän. Otan paikkani ja kutsun enkä tee mitään ylimääräistä. Yksinkertaistetaan niin koiralle niin henkisesti rankkaa. Nyt kävin palkkaamassa välillä kun pysyi nätisti lähdössä, mutta kuulemma koira nostaa kierrokset aina uudelleen kun tulen palkkaamaan


Muuten ollaan tokoiltu kotipihalla vaihtelevalla menestyksellä. Miksi musta on tullut näin heikkohermoinen? Muistan vielä kesällä miten hauskaa oli vain treenata, mutta nyt tuntuu että edistyminen on kiven alla. Onneksi tajusin muuttaa asennetta ja pidettiin hyvät treenit ja otettiin ruutua ja ohjatun noudun alkeista oikeaa. Sisällä ollaan tehty kaukoja. Vahvistin että istuminen tarkoittaa istumista ja maahanmeno makaamista. Alkoi ymmärtämään, että jos todella pyydän "istu" niin ei tarvise sekunin päästä valahtaa maahan vaikka en sanoisi mitään. Kyllä se siitä toivottavasti.
Eetun vasen silmä alkoi eilen rähmimään pahasti, mutta en löytänyt siitä mitään. Täytyy katsoo meneekö itsestään ohi.