tokoiluu

Tänään lähdettiin vähän extempore (taidetaan lähteä aina vähän extempore) Kana-areenalle tokoilemaan. Evie oli vuokrannut hallin tuttunsa kanssa ja mentiin mekin sitten Juulian kanssa mukaan kun autonkin sain.
Suunnitelmana oli treenata paljon avoimen juttuja jotta nään vaikuttaako halli koirassa liikkeiden suorituksessa.

Tokohalli sijaitsee meidän agihallin vieressä joten koira nosti pihalla heti kierrokset kattoon kun luuli, että pääsee agittamaan. Ei yhtään tehnyt mieli livahtaa salaa halliin: agilty on vaan kivempaa kuin toko!
Sisällä hallissa Eetu oli vähän levoton ja haukkui kokoajan. En tiedä johtuko siitä, että kuvitteli mahdollisesti vielä pääsevänsä esteille.

Aloitettiin treenit jäävillä. Ensin maahanmenoa jossa ennakoi ensimmäisen toiston. Noin 10 askeleen jälkeen meinasi mennä maahan, mutta jatkoi kuitenkin seuraamista. En ikinä laske askeliani jäävissä, mutta ilmeisesti tietty välimatka on jäänyt koiralle takaraivoon. Seuraavat toistot parempia (tein erilaisilla matkoilla) ja kokeilin kerran ilman vihjesanaa jolloin teki myös hyvin. Videolla ei mene puhtaasti hissinä alas, mutta yleensä tekee kyllä mielestäni paremmin?

Sitten seisomista. Seisominen on ollut yleensä se epävarmempi liike joka oli myös tänään. Vihjesanoista huolimatta koira meni suoraan maahan. Uusilla yrityksillä sanoin vihjesanat vielä selkeämmin ja lopulta otin vartaloavun mukaan. Vartaloapu auttoi ja koira tajusi mitä siltä pyydetään. Naksuttelin seisomisesta vähän aikaa

Seuraaminen takapalkalla. Eläin vähän nosti kierrokset kun vietiin takapalkka (broileripullaa = parasta ikinä) odottamaan. Seuraamisessa sit yllätys oli niin innoissaan, että edisti ja poikitti ja jouduin kokoajan jarruttelemaan että hakis oikeelle paikalle takaisin. Imutin vähän aikaa niin alkoi rauhoittumaan ja normaali seuraamispaikka löytyi. Myöhemmin Evie liikkuroi meille seuraamisen joka meni paremmin.
Tuo poikittaminen alkaa olemaan yleistä. Välillä painaa ärsyttävästi pohjetta vasten pää kenossa. Keksin juuri, että voisiko syy olla niskan jumittaminen? Toivottavasti.

Luoksetulossa alkuun läpijuoksu pitkältä matkalta ja tuli raivolla. Niin siistiä, että tohon koiraan on saatu taas vauhtia! En osaa kuvitella miten se silloin joskus hölkkäs vaan luokse ihan masentuneena luoksetulossa? Seuraavaksi stopin kokeilu lyhyeltä matkalta, toimi hyvin. Uskalsin ottaa pitkältä matkalta ja "pysähtyi kuin seinään" heti käskyn kuultuaan. Olin niin ylpee!! Käsky voittaa käsimerkin 6-0. Vielä koemaisesti pysäytys merkille ja loppuun yksi läpijuoksu

Kaukoja lähinnä kokeenomaisesti. Vapautus takapalkalle välillä istumisesta, välillä koko sarjasta. Viimeisillä toistoilla Juulia wnb-liikkuroi ja seisoi Eetun takana, mutta koira ei ottanut häiriötä

Noutoa kaksi toistoa lähinnä nähdäkseni ottaako häiriötä hallista. Lähtee laukalla kapulalle ja ottaa hyvin, mutta palauttaessa vähän löysä ote edelleen

Paikkista lopuksi. Tätä odotin eniten jotta pääsin ottamaan pää-käskyn mukaan. Laitoin Eetun reunaan ettei ottaisi mitään häiriötä toisista jotta olisi tarkoituksella helpompi harjoitus. Kävin 3-4 kertaa kokeeomaisen matkan päässä ja seisoin eri pituisia aikoja, kävin pari kertaa piilossa sekä palasin koiran vierelle kokeilemassa pitääkö pään maassa myös mun palatessa. Palkkasin välissä jotta ei turhautuisi ja nostaisi päätä. Yhdessä vaiheessa laitoin paikkaistumaan hetkeksi kun kävin hakemassa lisää ruokaa. Yllättävän varmasti pysyi istumassa kun olin varma, että valahtaa taatusti alas. Paikkaistumisiakin olis hyvä treenata aina välillä huvikseen.

Treenien välillä pidettiin monta taukoa.

Luin Tavoitteena huippukoira-kirjasta, että niiden koirien jotka tykkäävät jauhaa lelujaan pitäisi antaa pureskella niitä palkkauksen jälkeen niin kauan kuin haluavat. Tai no ainakin hetken ja kehua vieressä. Eetu alkaa aina jauhamaan vinkupalloaan oikein nautinnolla niin aloin sitten tekemään kirjan ohjeiden mukaan. Nyt sitten pallon heitettyäni annan sen mässytellä pallolla ja kehun.

Treenien jälkeen käytiin lenkillä ja Eetu ja Soolo pääsivät vihdoin leikkimään keskenään! Ne ovat tulleet aina keskenään toimeen ja olleet parhaimpia kavereita heti tavattuaan. Pojat vetivätkin hirveetä rallia ja painivat söpösti. Kotiin päästyä ehdittiin hetki levätä kun lähdin lenkille toisella koiraporukalla. Nyt koiruus onkin ihan rätti ja nukkuu mun sängyssä.

Lauantaina päätin että nyt on niiden mahakarvojen vuoro. Saksin mahdollisimman lyhyeksi ja joo ei niillä tassukarvasaksilla mitään kaunista jälkeä saa. Vois sanoa, että Eetulla on nyt pottatukka mahassaan. Mutta jo seuraavan lenkin jälkeen sai huokaista onnesta kun mahan sai yhdellä pyyhkäisyllä puhtaaksi!

Sain Eetulle onneksi hierojan tiistaille niin nähdään onko koirassa jumeja. Alku vuoden nivelvenähdyksen kokenut jalka on alkanut oireilemaan taas samanlailla mm. ei laske kunnolla painoa niin toivotaan että kyse olisi vain pienistä jumeista

EDIT/ Ajattelin laittaa Eetun toivomaan joulupukilta Berran fleecetaluntinta, mutta en voinut vastustaa kiusausta ja laitoin sen tilaukseen! Jos se treeniliivikin kohta tulisi :)

me sateenkaarta kaduilla jahdataan

 

Henna piti tämän päivän treenit ja tehtiin kahta erilaista rataa
Ratapohjaa katsoessa fiilistelin että jee nyt rallitellaan, mutta rataan tutustuessa paljastuivatkin  käännökset ja ohjauskuviot jota radalla tulisi olemaan. Ensimmäisellä radalla olisi ollut puomi ja keinu joita me ei tehty. Alun 1-3 hyppyjen kuvittelin olevan sairaan helppo irtoaminen ja niin se olikin, mutta viimeistään kolmoshypyllä tajusin että nyt oon myöhässä ja koira tuli syliin. Sain jotenkin heitettyä pussiin ja juoksin ottamaan kepeille vastaan. Kepit teki hyvin!
Pätkäistiin rata tässä vaiheessa.
Putken suulta aita takaakiertona joka olikin vaikea. Rata meni oikeastaan muuten hyvin, mutta Hennan neuvojen mukaan olisin voinut ohjata alussa ja tuolta putkelta takaakierron erilailla. En muista ohjauksen nimeä, mutta otin tavallaan koiran oikealle kädelle vastaan taakakierto hypyltä enkä saanut peruuttaa ollenkaan. Mulle vaikeita on tollaset jossa joudun ottamaan koiran tosi lähelle vastaan. Harjoittelin pari kertaa ja sain suunnilleen onnistumaan, mutta en ilmeisesti suostunut luopumaan peruutusaskelistani. Tulee turvallinen olo kun tietää ettei koira tule käsille.
(kotona askartelin Eetun hajonneesta tennispallosta ruokapallon. leikkasin palloon viillon josta saa laitettua ruokaa sisään. kotona Eetu oli ihan liekeissä tästä, mutta treeneissä ei kelvannut palkaksi)

Toinen rata olikin paljon vaikeampi. Alun hypyt olivat taas ongelmana, mutta onneksi ehdin seurata miten Henna neuvoi muita ja tiesin suunnilleen miten ohjata. Kepeille irtosi muistaakseni hyvin tosin lopetti liian aikaisin. Tämä ongelma oli myös muilla. Henna neuvoi, että koira pitäisi opettaa pujottelemaan myös seinää ja tyhjyyttä päin jotta tällaisesta ei tulisi ongelma. Pussista putkeen tein ensin takaaleikkauksena, mutta Henna kehotti tekemään persjättönä. Muutenkin mun täytyy oppia vaihtamaan takaaleikkaukset persjättöihin. Harjoittelin sitten persjättöä ja lopun takaakiertoa kahdella eri tyylillä vähän aikaa

Pää oli vähällä taas hajota siihen haukkumisen määrään. En pysty kuuntelemaan yhtään palautetta tai ohjeita kun Eetu huutaa ja hyppii jaloissa. Enkä osaa johdonmukaisesti komentaa vaan välillä huudan, pidän käskyn alla tai pidän sen suuta kiinni. Käskyn alla ei pysy ollenkaan kun yritin laittaa paikkaistumaan tai -makaamaan vaan nousee samantien. Useasti käyn lopulta painamassa sen perseen sinne lattiaan, mutta ei se siellä kauaa pysy.
Toistojen välillä syötin koiraa jatkuvasti ja jos mokasin niin enemmän ruokaa vaan suuhun. Viimeisten palautteiden aikana syötin koiraa kokoajan niin oli mukavan hiljaista. Joidenkin toistojen kohdalla koira oli niin kiihtynyt ettei suostunut edes syömään. En kuitenkaan päästänyt radalle ennenkuin suostui syömään koska radalle ei tosiaan mennä jos ollaan niin kiihtyneitä ettei ruokaa kykene enää ottamaan. Kun söi niin jatkettiin. Sanonko vielä kerran: syödä?

Mun täytyis olla paljon määrätietoisempi ton koiran kanssa. Täytyisi päättää keino jolla saan sen hiljaiseksi ja pysymään aloillaan kesken radan. Lelut pois suljetaan kokonaan ja ainoa vaihtoehto taitaa olla ruoka. Nappulaa liukuhihnalta suuhun vain niin ei ainakaan ehdi pahemmin haukkua

Sunnuntaina 4.joulukuuta mennään sitten Lotta Vuorelan koulutukseen jota odotetaan mielenkiinnolla.
Punnitsin Eetun toissapäivänä ja painoi 15,6 kg, mikä pullukka! Ei voi kuin unelmoida ajasta jolloin se oli ihana solakka teinipoika. Missä se +2 kg sitten tuossa koirassa on onkin toinen kysymys?

Etutassujen kynnet ovat menneet tosi pahaan kuntoon. Yhtenä päivänä olivat vuotaneet verta jonka jälkeen päätin että joko ostetaan tossut tai asfaltilla ei enää kävellä. Mustissa&Mirrissä myytiin tossuja, mutta kaikki olivat liian isoja tai pitkiä. Ei sillä en muutenkaan tykkää, että koirille joutuu pukemaan yhtään mitään joten ei haittaa. Ostettiin kuitenkin pari vauvojen sukkia, mutta nekään eivät pysy jalassa. Kuljetaan siis lähinnä metsässä ennenkuin lumet tulee. Eilen leikkasin Eetun tassukarvat ihan lyhyeksi jotta kosteus ei jää muhimaan anturoiden väliin. Seuraavaksi vuorossa mahakarvat joita joudun nyt joka lenkin jälkeen pesemään kun maha on täynnä kuraa ja hiekkaa. Voisi sanoa, että tää ei ole se meidän vuodenaikamme.

kontaktivideo

Pientä päivitystä vielä tämän päivän treeneistä. Laatikkokontakteja ollaan noin viikko opeteltu ja hyvältä alkaa vaikuttamaan. Asentoa on sheipattu päivittäin laatikolla ja koira osaa tarjota sitä jo itsenäisemmin. Tänään aloin vahvistamaan eri puolia ja sitä, että koira hakee laatikolle itse vaikka olisin takana. En uskaltanut vielä ottaa käskyä mukaan, jotta ei luule että on oikein rynniä vain kupille. Kuitenkin lopussa uskalsin ottaa kuusi toistoa niin, että annoin koiran hakea itsenäisesti laatikolle ja sanoin käskyn sen ollessa laatikon päällä. Näin toivottavasti alkaa yhdistää käskyn asentoon

Treeneissä kokeilin harjoitella erilaisella laatikolla joka oli paljon matalempi kuin oma. Tämä vaikutti koiraan eikä se osannut yhdistää asioita toisiinsa. Muutaman toiston jälkeen tajusi mistä on kyse ja alkoi tarjoamaan taas yhtä hienosti kuin kotona. Yhteen asiaan täytyy kuitenkin puuttua: nyt oon naksauttanut silloin kun koira on selkeästi pysähtynyt ja koira naksun kuultuaan kääntää salamana katseen muhun. Oon tästä kehunut ja vapauttanut palkalle. Oikeasti koira ei vissiin saisi tuijottaa omistajaa vaan katsoa eteenpäin. Pelottaa mitä seuraa kun yritän lähteä tätä karsimaan.

Treeneissä tehtiin muutamaa erilaista rataa joista kahdessa sai juosta täysillä ja yhdessä treenattiin pyöritystä. En tehnyt kontaktiesteitä joten Kaitsu laittoi meille puomin sivuun tilalle pussin. Kiirettä piti kun juostiin ensin melko suoralinjaisesti aitoja, välissä putki josta muutama vino aita ja sieltä pitkä suora jonka aikana vain pussi. Juoksin ainakin kunnolla. Renkaaseen ei meinannut alussa mennä taas millään, mutta onneksi tajusin helpottaa samantien. Toisella radalla ei mennyt millään ja koiralla paloi kiinni. Oma keskittyminen meni täysin ja jumitettiin renkaalla. Onneksi sain sen siitä lopulta läpi. Ennen viimeistä rataa kävin ottamassa renkaan pari kertaa yksittäisenä eikä ollut mitään ongelmaa. Tämä ilmeisesti auttoi koska radan aikana Eetu teki renkaan puhtaasti!

kun kaikki mitä saan, saa lisää janoamaan

Iso kiitos Evien isille, joka lähti meille tänään kuskiksi!
Päästiin vihdoin pitkästä aikaa agilityepiksiin. Ensimmäisen kerran juostiin toukokuussa Keuruulla jossa ei oikein osattu. Ollaan kuitenkin kehitytty paljon sen jälkeen ja oli hyvä päästä näkemään missä oikein mennään

Alkuperäisenä suunnitelmana oli käydä juoksemassa vain mölliluokassa. Ilmoittauduin viimeisenä ja käänteisesti oltiin vuorossa ensimmäisenä. Rata oli melko yksinkertainen ja juuri sellainen jossa me osataan. Juoksua, suoraa ja putkiin irtoamisia. Rataan tutustuessa huomasin monien valssaavan putken jälkeen, mutta itse en jaksanu rynnätä kiireellä ottamaan koiraa kunnolla vastaan ja varmistamaan, että irtoaa vielä aidalle. Niimpä vaihdoin puolta vasta Eetun ollessa A:lla mikä toimi hyvin. Puomilta putkeen irtosi hieman huonosti mikä johtuu siitä, että olin jo alkamassa valssaamaan liian aikaisin. Kieltoa ei onneksi tullut. Yleisesti meni hyvin!

Olin jo ilmottaitunut mölliradan uusintaan joten päätin käydä juoksemassa sen. Halusin yrittää vielä puhtaampaa rataa. Ei olisi pitänyt, sillä toisella startilla kopsui rima alussa ja lopussa ja irtosi kyseiseen putkeen vielä huonommin. Sain ensimmäisestä radasta kehuja tuntemattomiltakin ihmisiltä eli ilmeisesti meni hyvin :)

Möllien mini 0 vp -13.68s 2.sija!

Päätin ilmoittaa koiran myös 1.luokkaan. Suunnittelin ohjauksen jo paperilta enkä muuttanut suunnitelmia rataan tutustuessakaan. Takaa leikkaus toimii meillä hienosti niin mitäs turhia valssaamaan. Ensimmäinen startti meni muuten puhtaasti, mutta puomille kiivetessä luiskahti alas. Jäin vaan hölmistyneenä kattomaan, että minne se koira hävis. Alussa mietin pitkään kuinka kauas uskallan mennä ottamaan vastaan jotta koira varmasti hyppää pituuden kunnolla. 3-este ei tuottanut ongelmia kun muistin huutaa TÄSSÄ-käskyn heti koiran ponnistaessa. Monilla kaatui rata siihen, että koirat irtosivat viereisille kepeille. Epäilin että kepeillä meille tulis jotain häikkää, vaikka sanoinkin että toi on melko helppo keppikulma meille. Olin yllättynyt miten hyvin se meni kepeille ja teki puhtaasti!

Ennen toista starttia Eetusta alkoi näkyä lievää väsymystä ja toivoin että sen pää pysyy kasassa. Olin valmistautunut jo ensimmäisen riman tiputukseen ja muihin tyhmiin virheisiin kun koira alkaa olla väsynyt. Kuitenkin eläin suoritti taas puhtaasti aina renkaalle asti josta meni läpi. Tiedän ajatelleeni alitajunnassa sekunin ajan "eikä" sillä meni ohi myös seuraavasta esteestä muurista. Eli epäonnistumisen tunne näkyy heti seuraavalla esteellä. Loppu meni puhtaasti paitsi myöhemmin videota katsoessa huomasin, että ilmeisesti ei ottanut puomin alastulokontaktia.

On tyytyväinen fiilis! Treeneissä tällaisella radalla oltais kaaduttu jo monta kertaa, mutta ehkä pieni jännitys sai keskittymään ohjaukseen 100%. Rengas on ehdottomasti se mitä nyt aletaan muistelemaan. Kävin itseasiassa yks päivä kentällä treenaamassa rengasta ja siellä teki loistavasti. Joku nyt hämää koiraa etenkin hallin ohuessa renkaassa ja ilmeisesti hieman hämäsi tälläkin renkaalla. Keppejä voisin alkaa opettaa hieman omatoimisimmaksi koska nyt vauhti hiipuu siksi koska ei kato suoraan eteenpäin. Namikuppi avuksi hetkeksi?
Tuli hirvee into päästä kisaamaan lisää. Ehkä ne viralliset on edessäpäin ensi vuoden alussa maybe?