riemuääliöiden kimppakerho

Lauma koossa.

Kun ei enää päivittäin näe corgeja, niin aikaisemmin ihan päivittäiset ärsyttävät tavat tuntuvat nyt niin rasittavilta. En esimerkiksi muistanut miten Eetun asioihin kannan ottaminen haukkumalla voikaan ottaa korviin - etenkin kun minun ja Vekin kotona oleminen nostaa sen kierroksia entisestään. Haukkupanta on toistaikseksi vielä laukun pohjalla, mutta ei tätä menoa kauaa. Corgien hihnakäytös on ihan kamalaa kun mennään näkemään toisia koiria: kiskotaan ja läähätetään hihna pitkällä ja Unton pitää vielä isotella. Unski on saanut olla aika paljon ensimmäisten päivien aikana hihnassa, se pilasi mahdollisuutensa siinä vaiheessa kun ensimmäistä kertaa remmin pois, sanoin "viereen" minkä Unski halusi tulkita mielummin sanaksi "vapaa" ja lähti juoksemaan. Komensin sen takaisin, mutta se pomppi karkuun ja väisteli, kun huomasi että nyt en oo tyytyväinen. Opetellaan taas löytämään korvat.

Muutenkin Unski on niin vajaa päästään, etten tiedä itkisinkö vai nauraisinko. Sillä on olohuoneessa tietty nojatuoli, "Unton tuoli" jolla se makaa pää käsinojaa vasten ja katsoo televisiota. Ja ihan oikeasti katsoo, tuijottaa ja yrittää nähdä jotakin jolle voisi murista. Mitään eläinohjelmia ei voi täällä katsoa, sillä Unski tunnistaa telkkarista kaikki elävät olennot ja pomppaa tuolistaan murisemaan telkkarin eteen. Yksi päivä laitoin sille telkkarista radion päälle, vähän ajan päästä kuului tuttu mölyäminen television edestä ja menin katsomaan: radiokanavalle pystyivät katsojat lähettämän ilmeisesti omia kuviaan ja joku oli lähettänyt maailman surkeimman, sumean kuvan porosta, mikä ei näyttänyt edes aidolta. Varmuuden vuoksi Unski murisi myös seuraavalle television kuvalle: viuhkamaiselle joulukoristeelle. Jos komennan sen pois telkkarin edestä haukkumasta, niin se totisena hyppää takaisin nojatuolilleen ja jatkaa ohjelman katsomista. Eiköhän tuo eläin ihan oikeassa osoitteessa asu: Unski harrastaa television katsomista, omalla pihallaan tonkimista ja ruoan varastelua pöydiltä - voi kyllä.

Koko porukkaa on viihdytetty leikkimällä, tokon treenaamisella ja uusien temppujen opettelulla. Kaikki ovat saaneet opetella kaukokäskynä etutassujen laittamisen korokkeen päälle ja korokkeelle irtoamisen luoltani. Istutaan aina nelistään lattialla, kaksi odottaa vieressä tai takanani vuoroaan kun yksi treenaa. Muutaman kerran jouduin tästä muistuttelamaan, mutta nyt jokainen osaa taas odottaa vuoroaan makaamalla takana ja malttavat olla vaikka toiselle sheipataan. Tosin Vekille ja Eetulle tekee vaikeaa olla aloillaan, kun tehtävä on niin yksinkertainen ja Unski ei vain tajua vaan möllöttää mun edessä ja koittaa ymmärtää mistä on kyse.

Vekki saikin toivomani vetovajaat jo nyt. Ollaan pari kertaa käyty harjoittelemassa pyörän edellä juoksemista, sillä Joensuussa ei ollut muutakaan menopeliä. Vekki tykkää! Valjaat ovat Zero+ huskyvaljaat, tosi hyvät ja nopeat pukea - koira joka yleensä tekee ahdistuskuoleman nähdessään valjaat ei reagoi näihin juuri ollankaan. Joululomalla olisi tarkoitus harjoitella vielä lisää, toivonmukaan potkukelkalla tai vastaavalla.


Joensuussa ehittiin käyä treenaamassa agilitya vielä alkuviikolla. Hallissa oli pelkkä putkia sisältävä rata. Maanantaina ja tiistaina treenattiin siis putkiin irtoamista, putken pään valitsemista ohjauksen mukaan ja putkijarrua - kaikki toimi aika kivasti. Keppejä hypyn ja putken kautta. Putkelta käännyttiin jyrkästi kepeille, aina meni muistaakseni oikeaan väliin mutta meinasi lopussa kiirehtiä ja unohti mennä viimesen välin. Kisoissa aika klassista alkua, eli yksi hyppy ja heti suorassa linjassa kepit. Nää oli Eetun kanssa tosi vaikeita, nyt en näyttänyt Vekille ollenkaan kädellä vaan annoin sen pelkällä käskyllä hakea oikeaan väliin - toimi hyvin.

Video on tiistai illalta joskus 21:30 kun jäätiin vielä pentuagilityn koulutuksen jälkeen hölmöilemään putkirallia, huomaa ettei ohjaajalla oo ihan ajatus mukana.