en oo sitä tyyppii joka venailee, mä lähen hakeen sen yöllä tai päivällä, paisteeseen tai sateeseen

Nyt yhteenvetoa viimeisimmistä, onnistuneista treeneistä! Torstaina ryhmätreeneissä tehtiin taas omatoimisesti mitä haluttiin, eli meidän kohdalla se tarkoitti keppejä ja kontakteja. A:lla ongelmaksi on tullut aina ensimmäinen toisto. Ensimmäisellä kerralla koira saattaa raivolla tulla vaan lävitse, vaikka seisoisin sen edessä varmistamassa. Toisella toistolla se hidastaa jo A:n päällä ja laskeutuu siististi 2on2off-asentoon ja nököttää siinä. Ennen otin vain hammasta purren esteen uudelleen, mutta tajusin että siitähän se koira vain tykkää. Toinen ongelma on kontaktilla pysyminen palkkauksen jälkeen ja ennen vapautuskäskyä. Ensimmäisessä tapauksessa koira saattaa liikahtaa jo esteeltä pois kun olen tulossa palkkaamaan sitä tai sen jälkeen kun on syönyt naminsa

Tänään käytiin treenaamassa Ilonan ja koirien kanssa. Suunnitelmana edelleen vain keppejä ja kontakteja. Keppien molempiin päihin putket, jotta saatiin vauhtia mukaan. Kepeille itsenästä hakua ollaan tehty nyt tyyliin, että seisotaan koiran kanssa suoraan keppien edessä ja käskytän hakemaan kepeille. Tämä on selvästi auttanut, sillä nyt mun paikasta riippumatta koira syöksyy itsenäisesti oikeaan väliin. Vauhtia alkaa olemaan kiitettävästi, kun koira menee pomppimalla koko kepit. Varmuutta keppien suorittamiseen on tullut mielettömästi lisää, sillä nykyään pystyn vedättämään koiraa tavalla mitä en olis ennen voinut kuvitellakaan. Pystyn jättämään sen kepittelemään ja kirittämään itse edelle

Kontakteja tänään vain A:lla. Alkuun leikittiin kontaktilla: pyöräytin kontaktille, revittiin lelua, vapautus ja samantien uudelleen. Ekalla kokonaisella toistolla tuli kontaktista lävitse, josta lähti pois radalta. Ilona teki välissä ja sen jälkeen jatkettiin. Pysähtyi muistaakseni tämän jälkeen jokaisella kerralla. Nostatin kierroksia ja otettiin vauhtia putkesta, silti aina hidasti ja jäi kontaktille. Takaaleikkaukset ovat olleet hankalia A:lla, kun en ehdi tarpeeksi nopeasti varmistamaan. Nyt nekin kuitenkin toimi, vuhuu!

Ilonan tehdessä otettiin myös "feikkilähtöjä" joissa runsaasti palkkaa suuhun, kun pysyi rauhassa istumassa. Täytyy oikeasti alkaa palkkaamaan jatkossa lähdöistä, jotta koiralle muodostuisi kuva että siellä kannattaa olla vaikka radalla olisi kivempaa. Kisoja voisin alkaa katsomaan, tyhmää miten työvuorot haittaa harrastamista ellei välttämättä halua anoa vapaaksi. Tosin heinäkuu alkaa olla buukattu täyteen muutakin ohjelmaa. Unto teki mutkaputkea ja ensimmäistä kertaa pussia. Ei tarvinnut kuin muutama toisto, niin Unto teki pussia itsenäisesti. Sukelsi samantien kankaan alitse ja tehtiin ilman avustajaa niin, että pystyin seisoaltaan lähettämään Unskin pussiin. 

Tokoakin pitäisi oikeasti alkaa tekemään. Oon ollut todella laiska Unton kanssa, voisi sanoa että se on vapaan kasvatuksen tulos. Kyllä se perusasioita osaa, mutta ei mitään sen kummepaa. Jännityksellä katsotaan saanko Joensuusta asunnon, johon voin ottaa koirat mukaan. Silti ne tulevat viettämään viikkoja Jämsässä ja etenkin ensimmäiset kuukaudet varmaan kokonaan. Turhauttaa valmiiksi jos en sellaista kämppää saa, koska silloin on turha kuvitella Unskista suurempaa harrastuskoiraa tai ainakaan lähiaikoina. Joku voisi nyt sanoa, että tyhmä olet kun menit koiranpennun sitten ottamaan. Enemmän vaakakupissa toisen koiran ottaiseen painoivat kuitenkin saada Eetulle kaveri, kuin vääntää toinen harrastuskoira. Yksi asia on ainakin varma: näitä kahta ei toisistaan tulla erottamaan. 

Unto kävi pari viikkoa sitten eläinlääkärissä, jossa todettiin virtsatulehdus. Antibiotti loppui hetki sitten ja käytettiin pentu uusissa testeissä. Näistä paljastui, että Untolla on isona taipumusta virtsakiviin :\ Muuta ei vielä voida asialle oikein tehdä, kuin yrittää koira saada juomaan mahdollisimman paljon

Kuvat (c) Kai Karuveha