Nyt on poika sitten kotona. Aikaisin aamulla lähdettiin kohti Joroista äidin ja Sutelan Annelin kanssa, jossa luovutusikäiset kakarat odottivat. Ei yllättänyt miten paljon ne olivat kasvaneet kahdessa viikossa!
Kotimatkalla alkuun vinkui, mutta simahtaessaan nukkuikin koko matkan kotiin
Jännityksellä odotin miten koirat suhtautuisivat toisiinsa. Eetu ihastuikin pentuun samantien ja oli niin innoissaan. Koko illan ovatkin leikkineet ulkona toistensa kanssa ja tulevat hyvin juttuun. Eetun lähtiessä äidin kanssa lenkille laitoinkin muksun nukkumaan. Unien jälkeen leikittiin leluilla, ulkoiltiin ja tutustuttiin uuteen kotiin. Toinen on niin reipas eikä ujostuttanut yhtään. Kuvassa olevasta narusta on ehtinyt jo tulla kakaran suosikki: tallustelee pitkin taloa naru suussa ja välillä pysähdytään retuuttamaan.
Pojan nimeksi tuli sitten Unto. Varmaan tullaan tuntemaan myös varsinaisena Uunona.
Eetun tullessa kotiin oli kaverusten päästävä taas rällästämään ulos ja ei niitä meinannut sisälle saada
Varsinainen nilkoissa roikkuja tämä on. Allekirjoitan kyllä kasvattajan sanat aina ilkikurinen pilke silmäkulmassa täysin. Unski on jo ehtinyt roikkua joulukuusessa, jäädä ulkovaloihin kiinni ja pureskella johtoja. Mielenkiinnolla odotetaan mitä muuta se keksii!
2 kommenttia:
Uuno on numero yksi! T.Sakke
hillitse ittes ::D
Lähetä kommentti