ei ole konstikaan olla rohkea, jos ei pelota

Työntäytteisen viikonlopun jälkeen vihdoinkin kotona. Eetu meistä taisi kuitenkin enemmän työskennellä, mutta ei se lammaspaimenen homma ihan helppoo ensikertalaiseltakaan oo.
Matkaan lähdimme siis Somerolle perjantaiaamuna. Asuimme viikonlopun leirintäpaikassa nimeltä Kökkö ja mökkimme sijaitsi Kökkönrannassa. Perjantai meni lähinnä mökillä hengaillessa ja akkuja ladatessa. Eetu pääsi ensimmäisen kerran elämässään veneeseen kun kävimme soutelemassa. Kulkupeli kuin kulkupeli: eläin oli innosta soikeana ja loikki veneessä onnellisena. Ei paljoa jännittänyt.

Aamulla tuskaisen yön jälkeen (en pahemmin tykkää nukkua kun jännitän jotakin) oli aikainen herätys. Klo 9:00 saavuimme Swedun Paimennuskoululle. Eetu sai hengata häkissä jossain huoneessa navetassa (ainakin hajun perusteella) sillä autoa ei tietenkään ollut. Päivä alkoi yhteisellä aamupalalla ja infolla. Pakko hehkuttaa: tuolla oli maailman parasta ruokaa!
Aamiaisen jälkeen lähdettiin lampaille. Eetun kanssa olimme viimeisten joukossa. Mukana oli hyvin eritasoista porukkaa. Osalla oli jo kisat tähtäimessä, osa harjoitteli vielä lampaiden rauhallista hallintaa sekä meidän lisäksi yksi ihan aloitteleva. Lauantaina paimentamassa oli neljä australianpaimenkoiraa. Joista yksi oli 5kk blue merle vauveli, Nitro. Rakastuin ihan vähäisen. Viikonlopun aikana rakastuin myös paimennuskouluun. Niittyä ja peltoa niin pitkälle silmän kantamattomiin, lampaita laiduntamassa ja koiria työskentelemässä. Etenkin paikan omat bordercolliet työskentelivät niin upeasti.
Eetu pääsi yhteensä kahdeksan kertaa lampaille eli 4 x päivä. Lauantaina sää oli hieman ailahtelevainen. Välillä saatiin kunnon rankkasateita niskaan ja välillä paistoi aurinko. Sitten oltiin mukavan mutaisia. Sunnuntaina onneksi ei satanut ja aurinko paistoi.

Lauantai

1-kerta: Koira pitkässä liinassa, lampaat aitauksessa. Totuttelua ja sytyttelyä. Mielenkiintoa löytyi kiitettävästi = kova hinku lampaiden perään. Eteni hetkittäin ok, mutta välillä lähti lapasesta

2-kerta: Koira lyhyessä liinassa pyöröaitauksessa, muutama lammas. Mielenkiinto edelleen hyvä ja hetkittäin lähti lapasesta. Hankalaa pitää koira kurissa samalla kun lampaat tukeutuu suhun. Hieman säätöä. Liinasta päästettiin välillä irti kun oikea mielentila löytyi.

3-kerta: Uudelleen pyöröaitauksessa, koira vapaana. Enemmän kepillä ohjausta. Alkoi saamaan jujusta kiinni eikä lähtenyt enää räjäyttämään laumaa. Itsekin aloin tottua joten ohjaaminen oli helpompaa. Eetu eläintenystävä halusi kaveerata lampaiden kanssa ja kävi nuuskuttelemassa jokaisen kanssa. Paljon helpompaa!

4-kerta: Noin 7 lammasta aitauksessa, koira irrallaan. Marika & Swedu avustamassa. Päästiin kokeilemaan jo kunnolla. Marika laittoi Swedun meidän apulaiseksi jonka perässä meidän piti juosta. Saatiin ihan ok suorituksiakin tosin itse hieman mössin kun en osannut hallita koiraa ja lampaita samaan aikaan. Oikeesti kun porukka tulee iholle kiinni, kääntyilee miten sattuu ja lähtee karkuun kun koira lähestyy niin yritpä siinä vielä kysymysmerkkinä olevaa koiraa ohjata. Vaikeinta oli yrittää pitää koira eri puolella kuin itse olit kun se ei vielä ymmärrä mitä haetaan. Eetulla nousi muutenkin isompi lauma päähän ja alkoi pelleilemään. Lähti jahtaamaan pari kertaa erkanevia lampaita ja sai kunnolla ojentaa. Jäi vähän paha maku suuhun, vaikka saatiin kivojakin suorituksia.

Päivän jälkeen paimenkoira ei pahemmin muuta tehnytkään. Lyhyen jälken tein mökin pihaan ja aktivoin naksuttelemalla sille iltaruuan. Oikeesti ei voi olla niin vaikee keksiä mitä koiralle opettaa? Mulla on pitkä lista temppuja joita voi halutessaan opettaa, mutta varmaan kuusi temppua on tällä hetkellä kesken. Enkä silti keksiny mitään mitä olisin siltä pyytänyt. Käytiin muutaman kerran kävelemässä ja Eetu oli koko viikonlopun ajan kokoajan vapaana. Koira oli muutekin koko reissun ajan ihan kiinni mussa eikä halunnut mennä minnekään ilman mua. Illalla huomasin auringon laskevan ja juostiin äkkiä tielle ottamaan taiteellisia kuvia.

 

Sunnuntai

1-kerta: Koira pitkässä liinassa, aitauksessa muutama lammas. Oltiin Marikan kanssa yhtä mieltä siitä, että nyt kokeillaan pienemmällä laumalla. Näin opin kulkemaan lampaiden mukana ja sein pidettyä lampaat sekä koiran paremmin hallinnassa. Eetu pääsi lampaille toisena joten virtaa riitti. Se taisi purkautua pienenä pelleilynä, sillä muistaakseni ajoi yksittäisiä muutaman kerran. Tiukka kuri alle niin alkoi toimimaan

2-kerta: Koira irrallaan, aitauksessa muutama lammas. Paremmin kuin edellisellä kerralla. Harjoiteltiin kepin käyttöä. Koira oli vähän epävarma siitä voiko mun luokse tulla kun heilun kepin kanssa, mutta innostamisella lähti ihan ok. Lampailla oli imu tiettyyn paikkaan joten oli omia ongelmia saada ne lähtemään mukaan.

3-kerta: Koira irrallaan, aitauksessa enemmän lampaita. Ruokailun jälkeen päätettiin yrittää taas isommalla laumalla. Oli paljon helpompaa nyt liikkua. Eetun mielenkiinto katosi välillä kun alkoi nuuskimaan, mutta niin se menee. Jos koiralle on epäselvää mikä on oikein ja mikä väärin niin se väsyy ja mielenkiinto katoaa. Sain kuitenkin kehuilla tekemään muutamia kivoja suorituksia. Ajoi jopa muutamia pätkiä, mutta matka tyssäsi kun koira ei osannu vielä kiertää oikealle ja vasemmalle.

4-kerta: Laitumella koira lyhyessä liinassa, noin 30 lammasta. Päästiin sittenkin isolle laumalle. Hieman jännitti mitä se sanoisi, mutta aiemmin alkoi toimia jo rauhallisesti niin kokeiltiin. Räjäytti alussa kerran lauman ja lähti jahtaamaan yhtä. Tiukka kurinpalautus ja jatketaan. Ajoi muutamia lyhyitä pätkiä ihan ok, mutta edelleen vaikeaa kun koira ei osaa irrota eri ilmansuuntiin. Loppu oli pieni katastrofi kun lampaille tuli sellanen asenne että "joo mikä säälittävä makkarapatukka toi on" ja lähtivät äkkiä valumaan Eetua kohti. Suu auki tuijotan ja mietin voiko tämä nyt olla totta kun jonossa kävelevät koiraa kohti. Eetu taisi olla yhtä hämmentynyt kuin minäkin ja silmät pyöreinä luikki karkuun. Jäädyin totaalisesti säikähdin jo aikooko ne hyökätä Eetun päälle tai jotakin. Kuulemma lampailla meni kunnioitus koiraan ja alkoi toimia näin. Ups. Lopetettiin sit siihen en usko että mitään traumoja kuitenkaan jäi koiralle.

Yleisesti oon todella yllättynyt miten pitkälle päästiin. Jos päästäis lampaille useammin niin Eetu alkais ymmärtämään mitä haetaan. Välillä lähtee tosi hienosti ajamaan, mutta sit pian nousee liikaa kierrokset ja joutuu palauttaa maan tasalle josta koira menee hieman lukkoon. Kun idea selviäis niin koiralle löytyis hyvä tasapaino rauhallisuuden ja innokkuuden välille. Toivottavasti ei mene ikuisuutta, että päästäisiin uudelleen! Todella hieno ja antoisa reissu :)