(c) Sonja Löfgren
Tammikuun kisat on kisattu ja nyt keskitytään muutama viikko treenaamaan ja leireilemään. Mielelläni olisin voinut jatkaa kisaamistakin, mutta toisaalta tuntuu hyvältä tämä pieni pakollinen taukokin. Meillä alkoi vuosi niin hyvin, että pieni hengähdys kahden sertin ja kolmen nollan jälkeen tekee varmasti hyvää. Vasta kisojen jälkeen on alkanut ymmärtämään, että mitäs tässä oikein kävikään. Meiltä puuttuu SM-kisojen vaatimustuloksista enää tuplanolla ja 1-2 nollaa, joista kaksi voi olla vielä hyppäreiltä. En ole varma muuttuiko säännöt nyt niin, että meidän makseista saamamme nolla ei kelpaa näihin tuloksiin, jolloin vielä kaksi tavallista nollaa siis pitää saada. Ja nyt on tammikuun puoliväli!! Siksi olen myös iloinen tästä parin viikon tauosta, sillä olemme jo nyt ehtineet vihdoin hallille treenaamaan ajatuksella eri asioita, joita kisoista jäi treenilistalle. Työkalupakki kasvaa ja esimerkiksi keinua täytyy tehdä nyt ajatuksella, jotta siitä tulee parempi kisoissa. Helmikuun ekoissa kisoissa sitten toivonmukaan palataan kisakentille ja kisataan niin paljon kuin rahatilanne antaa periksi. Tuplanollahan se on se joka jatkossa varmaan eniten kisoihin vetää ja olisi helpottavaa saada rästistä pois. Mutta yritän olla laittamatta liikaa paineita sille vielä näin talvena, vaan nyt vain kisata ja saada lisää rutiinia ja hyviä ratoja alle. En tiedä tuunko kyllä tottumaan vielä hetkeen siihen, että jos sijoitumme korkealle niin sertit meiltä siirtyy sitten eteenpäin toisille. Jatkossa kuolataan enimmäkseen nollia, hyppysertejä ja kisalahjakortteja.Rallytokoa ei olla kyllä Vekin kanssa juuri nyt tehty. Oon leikitellyt ajatuksella etten ostaisikaan lisenssiä tai pyrkisi kisaamaan mestariin ennen kuin Vekin SM-nollat olisi saavutettu. Katsotaan. Tokokokeetkin oon pyyhkinyt pois kisakalenteristani ja päättänyt, että sitä sitten korkeintaan keväällä ja toivonmukaan oman seuran kokeessa, kuitenkin vasta rallytokon jälkeen.
Tällä viikolla on siis käyty hallilla tekemässä agilitya ja rallytokoa, mutta myös paimentamassa. Ja se päivä kyllä avasi uusia ovia ja yllätti täysin. Olen tiennyt ja huomannut kokeilukerroilla, että Unskista löytyisi ominaisuuksia paimentamiseen. Paimennus on kuitenkin kallista, joten ei ole tullut mieleenkään maksaa Unskille omaa kertaa kun ollaan paimennuskoulutuksissa käyty. Nyt otin Unton kuitenkin tekemään ja ei voitu kyllä kukaan uskoa silmiämme. Ensinnäkin Unski haki lampaat mulle kivisen ja kallioisen mäen takaa, jonne ei siis nähnyt lähetyspaikalta eli sen täytyi työskennellä täysin itsenäisesti. Sieltä se kuitenkin toi lampaat hienosti. Kaarille se lähti todella hyvin ja piti linjansa niin, että meni aina lampaiden taakse kaartaen ja korjasi jos menikin liian läheltä. Keppipaineen otti ihanteellisesti pienestä liikkeestä ja muutti suuntaa lennosta pyynnöstä. Super taitava! Ei olisi kyllä kukaan lyönyt rahojaan tämän koiran puolesta ennen kuin itse näkisi. Siirsimme lampaat vielä pyöröaitaan ja teimme kuuntelutreeniä niiden ympärillä. Oli ihanaa tehdä koiran kanssa, joka reagoi toivotunlaisesti ja teki luontaisesti oikein. Tästä lähtien Unski alkaa kyllä käymään lampailla ja katsotaan saisiko sen jo tänä kesänä mahdollisesti kisoihin, ellei tämä nyt ollut joku aivan erityisen hyvä kerta. Onneksi se ehti kisata jo yhden hyväksytyn tuloksen avoimesta luokasta rallyssa, koska jos sen toiseksi päälajiksi nyt nousisi paimennus, niin ei paljon rahat riitä enää rallytokon startteihin hetkeen :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti