tänään on lupa epäonnistua

Agitreenit jälleen plöö. Epäonnistunut olo enkä tiedä miksi kun meni paremmin kuin viime kerralla. En kompastunut edes koiraan montaa kertaa.
Henna piti meille treenit ja tehtiin kahta erilaista rataa. Ensimmäinen meni muistaakseni ihan kelpuutettavasti ellen muista väärin. Kuitenkin turhaa säätöä ja jossain kohtaa mokattiin. En tiedä oonko ennen avautunut siitä kuinka rasittavia noi ratojen välit on Eetun kanssa. Ja siis etenkin ne hetket radan päätyttyä kun kuunnellaan palaute ja auta armias jos jotain kohtaa pitää kokeilla uudelleen. Eetun tullessa loppuun se iloitsee ehkä kaksi sekuntia onnistuneesta suorituksesta ja sitten komentaa että kiitos lisää. Samantien alkaa hyppiminen, haukkuminen ja säheltäminen. En ikinä kuule valmentajien antamaa palautetta kun joudun kokoajan hiljentämään koiraa tai pitämään sen kontaktissa. Ei vaan jaksaisi.
Tänään muistin ottaa Eetulle lapasen mukaan treeneihin. Ennen ensimmäistä rataa riepoteltiinkin kunnolla hanskaa sydämen kyllyydestä. Joku voisi luulla kierrosten nostamiseksi, mutta tässä tapauksessa me tasataan moottori joka käy jo ylikierroksella.
Ensimmäisen radan jälkeen siis oli vielä ihan hyvä mieli. Toista rataa opetellessa koira huusi häkissä taas vaihteeksi niin kovaa kun lähti. Toista rataa ennen riepotettiin taas rättiä. Alku hyvä mutta kepeille mennessä taas tökki. Mun täytyy opettaa ne sille kotona niin hyväks että treeneissäkin menee koska me ei ikinä saada puhdasta kepille menoa. Puomin ylösmenokontaktin hyppäsi hirveellä loikalla. Alasmeno ei ollut sen nätimpi ja palautinkin kontaktilla pari kertaa, mutta yhtä ruma. Este kokonaan uusiksi ja sama lopputulos. Alkoi pikkuhiljaa koira hermostumaan. Radan loputtua Eetu oli jo valmiiksi mielentilassa "etkö osaa ohjata häh mitä yrittäsit vähä edes prkl" ja mielentila pysyi.
Henna halusi meidän ottavan uusiksi alun jossa siis kaksi suoraa aitaa, pituus josta tiukka kurvi vasemmalle aidalle. Piti kokeilla ohjausliikettä jonka nimeä en muista. Anteeksi tämä tehtiin itseasiassa ensimmäisen radan aikana. Toisella radalla otettiin uusiksi kepeiltä tulo aidalle, josta myöhemmin takaakierrolla puomille. Koska mun valssi oli myöhässä niin Henna ehdotti että kokeilisin ilman. Yritin todella helponoloista ohjausliikettä lähemmäs kymmenen kertaa ilman mitään tulosta. Koira oli niin kärsimätön eikä pysynyt aloillaan millään vaan huusi. Mun keskittyminen meni sitten nollaan kun piti kokoajan pitää koira aisoissa. Yhdessä vaiheessa Eetu hyppäsi päin mua ja repäs hampaalla paitaani. En koskaan saanut tehtyä sitä ohjauskuviota.

Musta alkaa tuntua että ollaan tehty vähän liian suuri harppaus. Kyllä me osataan olla hyviä ja loistavia, mutta tuntuu että ei edistytä kuitenkaan mihinkään. Onko nyt tilanne että mun pitäisi osata jo ohjata koiraa ja selvitä tuollaisista radoista? Onko koira siinä vaiheessa että kannattaa vain viedä sitä? Oon ehkä liikaa mennyt nyt muiden mukana. Tänään treeneissä katoin taas että vau muuthan tekee puhdasta rataa ja me vaan sähelletään. Pitäisi varmaan katsoa peiliin ja myöntää että muut meidän ryhmäläiset ovat harrastaneet koiriensa kanssa agilitya lähes koko ikänsä ja me - 4kk? Alku tuntui niin helpolta ja leijailin pilvissä, että meidät on luotu tähän hommaan. Nyt oon tipahtanut aika maan tasalle. Eetun pää kestää välillä todella huonosti ja koska en itse osaa vielä ohjata kunnolla tiettyjä juttuja niin menee aina pilalle. Haluaisin oppia enemmän ohjaamaan ja erilaisia tilanteita jotta osaisin radallakin toimia. Kun muut miettii eri ratkaisuja ja oikeasti suunnittelee mitä tekee niin ite huomaan miettiväni miten saan tehtyä helpoiten enkä voi edes ajatella montaa vaihtoehtoa koska en niistä tiedä.
Eli ajattelen liikaa sitä että nyt tehdään kokonaista rataa okei. Mä voin ihan hyvin pätkiä radan voin ihan hyvin palkata koiraa välissä voin ottaa ne kontaktit kunnolla ja voin tehdä uudelleen jos ei mene hyvin. Haluan vähän edistystä eikä tätä "tehtiin rata ok tää meni hyvin tää kusi no sille ei voi ilmeisesti mitään". Mun täytyy vaan treenata kotona koska treeneissä tehdään yleensä aina kokonaisia ratoja.

Kaiken tämän ruikutuksen jälkeen voisin sanoa "ei tästä koirasta ole agilitykoiraksi ei tämän kanssa jaksa kun tämä on tällanen seuraavan koiran kanssa sitten olis pitänyt tämän kaa aloittaa jo heti aikaisin". Mutta empä sano koska me noustaan vielä ja jatketaan niin kauan kuin voidaan!