Lohjalle saavuimme aamulla ja ehdin hyvin kiertää paikalle saapuneita kojuja. Mukaan lähti uusi fleece panta, ohjatun noudon kapula sekä fleece narulelu. Ilowillan pisteellä kävin sovittamassa koulutusliivejä ja oma lähti eilen tilaukseen.
Aamupäivän seurasin muiden kehiä. Pakko sanoa että olisin voinut mielummin kyllä seurata tokoa tai agilitya tai muumilaakson tarinoita. Tuttujen koirien kehiä oli kiva katsoa, mutta täysin tuntemattomien ei jaksanut kiinnostaa niin paljon. Kyllä siellä silti ihania rodun yksilöitä oli ja näyttelykärpänen iski.
Oma luokkamme alkoi puolen päivän aikaan ja ilmottautuneita oli noin 20. Oltiin ensimmäisinä vuorossa. Seisotin, nostin pöydälle ja mentiin edestakaiset ja ympyrä. Suurinosa osallistujista ei edes esittänyt koiraansa vaan seisoskelivat, kävelivät ja antoivat koiran tehdä mitä lystää. Tuomari sai kyykkiä lattialla ja yrittää itse asetella koiraa niin että pystyi tutkimaan. Olimme kuitenkin jatkossa, mutta emme loppuun asti. Olimme viimeinen pembroke, mutta tuomari päätti palkita vain cardiganeja. Hassua sillä moni lopussa olleita koirista ei edes yrittänyt esiintyä vaan ohjaajat mollottivat tuomaria ja koirat hengasivat jaloissa.
Matka kotiin meni nukkuessa vaikka yhdet siiderit kohotettiinkin Emmin kanssa.
(c) Päivi Ahonen
Tänään pidettiin treenit. Luoksetulon pysäytys sai uuden käänteen kun Juulia neuvoi kivan tyylin treenata sitä. Nouto on ihan piparina ja seuraaminen heikkoa. Imutuksesta ei ollut hyötyä sillä nyt koira katsoo seuraamisessa kokoajan mun vasenta kättä. Avon hyppyä aloin tänään vahvistamaan. Motivaatio alkaa olemaan hukassa kun täytyy pitää niin monista naruista kiinni ettei kaikki hajoa käsiin. Täytyisi miettiä juuri tälle koiralle sopiva treenaustapa jotta saataisiin aina onnistuneita tuloksia. Eli treenata vain kerran viikkoon. Ikävä kyllä niitä yksityiskohtiakin pitäisi hioa ja kaikkea ei kyetä tekemään yhtien treenien aikana
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti