30 maaliskuuta 2013

voihan kepit

Joo-o, edellisetkin agilityvideot viimeisimmistä treeneistä ja yhdistä epiksistä olisi odottamassa koneella, mutta jostain syystä ei ole niitä huvittanut julkaista. Niitä katsoessa iski nimittäin melkoinen alemmuuskompleksi omaa ohjaamista kohtaan, että huh huh. Treeneissä jäätiin jummaamaan yhteen helppoon kohtaan, jossa kaksi hyppyä vierekkäin joista toinen mennään edestä ja toisen koira käy lenkittämässä toiselta puolelta. Kun saatiin tämä toimimaan, niin halusin katsoa toimiiko välistävedot ja nehän toimi. Ärsytys nousi kattoon siinä vaiheessa kun katsoin pätkiä molemmista koneelta ja huomasin että ohjaan jokaisella kerralla vähän eritavalla. Koiran mennessä putkeen mietin "okei tää selvä välistäveto koska otan koiran putkesta tuolla kädellä" ja silti videolla tapahtuukin ihan muuta. Onhan se ennenkin todettu, että Eetu reagoi enemmän kroppaan kuin käsiin mutta silti. En ihmettelisi yhtään jos ei tulisi ohjaukseen mukaan niin kuin oletan

Meillä oli ensimmäiset kisat sataan vuoteen eilen ja tänään. Eetun hieroja oli keskiviikkona, jonka jälkeen saatiin lupa palata kunnolla agilitykentille. Keppejä ei ehditty kuitenkaan enää hallille ennen kisoja tekemään. Olisihan se ollut mahtava nousta neljän startin aikana kakkosiin, mutta hyllyttelyksi se meni. Silti koira toimi joka startilla hyvin, tuli ohjaukseen mukaan ja haki itse. Keppeihin se homma kaatui melkein joka kerralla, kun en taas tiennyt mistä olisin koiran niille lähettänyt. Tiedossa siis ankaraa keppitreeniä, koska muuten paketti pysyi hyvin kasassa. Lauantain ekalla startilla rimat kopsuivat oikein urakalla ja toisella kosahti keppeihin. Sunnuntaina oli sitten muutenkin parempi kisafiilis ja oikeasti sellainen perkele-tehdään-se-nolla- asenne. Ihmetyksenä tuli tuo väärään putken päähän irtoaminen, mutta sinne se omakin liike näyttää olevan menossa. Lentokeinu vähän hämmensi ja säikähdin kun se toistolla ei meinannut uskaltaa tulla. Onneksi kehuin ja ei jäänyt mitään traumoja. Omaan ohjaukseen en vaan voi olla tyytyväinen! Näyttää että panikoisin kokoajan radalla ja liikun jotenkin  tosi epävarmasti. Ihan kuin en tietäisi missä pitäisi olla, vaikka tiedän olleeni siellä missä suunnittelinkin. Starttien lukumäärä alkaa hipoa jo kahtakymmentä, eli tiedän jo miten koira käyttäytyy oikeissa kisoissa. Tämän ansiosta minun pitäisi siis suunnilleen tietää missä olla milloinkin. Eetu myös irtoaa helposti monille esteille, eli ei tarvitse huolehtia siitäkään. Voisin siis jatkossa olla ihan rennosti siellä radalla edelleen ja ohjata luottamalla koiraan.Tänään oli sellainen mielentila, mutta videolla tuntuu ettei näy ollenkaan. Eetu ei tarvitse kuin selkeää ohjausta, niin se menee sinne minne käsketään. Eli nyt vain rauhaa omaan ohjaukseen ja luottoa siihen eläimeen! Kontaktit toimi jokaisella radalla hyvin, joka on kyllä yksinään jo melkoinen lottovoitto. Enkä olisi antanut sen tulla kertaakaan lävite, eli jotakin ollaan tässä opittu



Noniin, nyt on taas pohdittu tätä elämää vähän syvällisemmin niin voidaan todeta että edessä on ankaraa keppitreeniä. Eiköhän se kaikki entuudestaan opetettu ja vahvistettu palaa pienen koiran mieleen heti, kun päästään kunnolla muistelemaan juttuja :)

24 maaliskuuta 2013

TK1 Suonsyrjän Alfred

Tänään haettiin se viimeinen puuttuva ykköstulos! Ehdin jo nähdä edeltävänä yönä painajaisia siitä, että koira vain laahusti kehässä ja pahoinvoivana oksenti sinne. Tosin unessa totesimme yhdessä Mauri-tuomarin kanssa, että eiköhän oteta vain liikkeet uudestaan ja vielä uudestaan! Onneksi ehdin nähdä yöllä kaikki traumaattiset kokemukset, koska itse koe oli meidän parhain suoritus koskaan. Ennen koetta jännittäminen alkoi nousta taas vähän kattoon, mutta päätin ajatella ettei ole mitään syytä olla luottamatta Eetuun. Seuraaminen oli taas aikamoista keulimista, vaikka koitin rauhoitella koiraa aina liikkeiden välissä. Suurin virhe sattuikin sitten hypyssä, kun koira ehti istua perusasentoon ennen käskyä. Muuten koira suoritti todella varmasti eikä äännellyt ollenkaan, aika voittajaolo! Ennen Eetu turhautui kokeen aikana melko nopeasti ja pisteitä tippui haukahtelusta, pienistä virheistä eikä koira ollut kunnolla kuulolla liikkeiden välillä. Kyllähän tuota nykyäänkin esiintyy, mutta olen oppinut miten saan sille oikeanlaisen vireen ja miten toimin kokeen aikana, jotta koira toimii! Nyt mikään liike ei mennyt nollille ja yksityiskohdatkin toimivat :)



Tuomari Mauri Pehkonen

Luoksepäästävyys 10
Paikkamakuu 10
Seuraaminen kytkettynä 8
Seuraaminen 8
Liikkeestä maahanmeno 10
Luoksetulo 10
Liikkeestä seisominen 9
Hyppy 9
Yleisvaikutelma 9


 ALO1 183p KP 1.sija TK1!


Pisterivi näytti paremmalta kuin koskaan aikaisemmin ja yllätyksenä oltiin vielä ensimmäisellä sijalla kera kunniapalkinnon. Tuomari totesi meille ennen kehäänmenoa että "corgi, vanha kunnon rotu". Kyllä on palkitsevaa treenata tämän rodun kanssa, koska ihmiset tahtovat usein aliarvioida mihin siitä onkaan! Matkalla kotiin poikettiin hakemaan Eetulle se kuuluisa euron juusto ja lupasin, että tästä eteenpäin hömppäillään vain ylempien liikkeiden treenaamisella ja keskitytään tosissaan avoimeen! Nyt ei ole enää mitään syytä olla sitä tekemättä, koska takaisinpäin ei ole menemistä 

22 maaliskuuta 2013

läpimurtoja

 
 En kyllä muista milloin olisi viimeksi ollut tämmöinen tokoilufiilis! Maanantaina päästiin pitkästä aikaa treenaamaan kunnon häiriössä, kun mentiin yhteisiin tokotreeneihin. Eetun kanssa pidettiin palauttavat treenit. Alkuun seuraamista, jossa runsasta palkkaamista perusasennoista ja täyskäännöksistä. Kokeessa seuraaminen oli ihan ihan käsittämätöntä, joten halusin nähdä missä on vika. Tehtiin alkuun seuraamista itsenäisesti ja koira teki yhtä hyvin kuin aina. Sitten pyysin Hennaa liikkuroimaan seuraamisen ja meininki muuttui täysin: koira poikitti, mutta käännöksissä ja perusasennoissa alisuoritti kunnolla. Täyskäännöksiä ollaan tehty olohuonetreeninä monena päivänä ja aina on mennyt hyvin. Liikkurin käskyttäminen siis vaikuttaa jotenkin Eetuun, mitä en olisi todellakaan osannut epäillä. Täytyy koittaa saada muitakin liikkuroimaan meitä ennen seuraavaa koetta. Seuraavaksi paikkamakuu. Katastrofi liippasi läheltä, kun yksi koira nousi makuulta  ja lähti juoksentelemaan ympäriinsä rivistöä. Eetun kanssa ei ole ikuisuuteen käynyt tilannetta, jossa vieras koira olisi noussut paikkiksesta. Rauhassa se makasi vaikka koira juoksi ohitse, mutta kävin silti nopeasti vapauttamassa pois. Ei tehnyt mieli riskeerata mitään. Lisäksi tehtiin kerran jäävät superpalkalla (takapalkkana tennispallo) ja kaksi ihmistä teki luoksepäästävyydet. Loppuun vielä merkkiä, jonka Eetu muisti tosi hyvin. Videokin olisi, mutta katsotaan jos saataisiin myöhemmin muitakin ylempien luokkien liikkeitä samalle videolle.
Unton kanssa alkuun vain palkkaamista kontaktissa olosta. Sitten lyhyitä paikkamakuita, joiden aikana kiertelin ympäriinsä ja muita koiria oli lähellä häiriönä. Tehtiin myös luoksetuloja (hui mikä vauhti) ja vierellä kulkemista




Perusasento on ollut Unton kanssa aina hankalin liike. Ollaan treenattu sitä pienestä pitäen, mutta ei vaan jotenkin edistytä. Tänään tuntui ensimmäistä kertaa siltä että oppi onkin mennyt päähän! Unski osasi hakea käskystä perusasentoon ja apukättäkin halusin käyttää enemmän varmisteluna. Taidetaan ottaa vielä korokkeen päällä pyöriminen kuitenkin mukaan. Jospa vihdoin edistyttäisiin kunnolla ja päästäisiin treenaamaan liikkeitä laajemmin. Eetun kanssa tehtiin takapäätreeniä ja maasta perusasentoon nousemista. Aika hyvin juurtunut päähän tuo pään laskeminen, kun tarjosi sitä heti. Ei vitsi oli kyllä parhaimmat olkkaritokot vähään aikaan!

16 maaliskuuta 2013

yhtä vaille

 Hui, onpa ehtinyt tulla pieni tauko sitten viime tokokokeen! Saatiin sattumalta kaksi koepaikkaa ja ajattelin että jos käytäis kokeilemassa hakea itse koulutustunnus. Eilen tulikin sitten hieman stressattua, kun tajusin meidän kilpailukirjan olevan Jämsässä. Paniikissa kyselin olisiko mahdollisa ostaa koetta varten uusi ja pommitin järjestäjiä soitoillani. Onneksi sain vihdoin yhteyshenkilön kiinni ja meidät kuitenkin toivotettiin tervetulleeksi kokeeseen, huh! Oltiin kilpailujärjestyksessä viimeisinä, josta enteilin vähän pahaa. Eetu pitää virettä tosi hyvin yllä, mutta pitkän odotuksen jälkeen se käy vähän vääränlaisilla kierroksilla. Kehän ulkopuolella tekee tosi nätisti, mutta sisäpuolella koko koira tuntuu halkeavan liitoksistaan ja yksityiskohdat ei toimi. Tuomarin linja oli nimittäin melko tiukka kauneusvirheissäkin, joita meille etenkin tuolloin tulee


Tuomari Katja Rautiainen




Luoksepäästävyys 10
Ei reagoinut pahemmin tuomariin, mutta ennen liikettä ei malttanut millään olla aloillaan

Paikkamakuu 10
Oon niin ylpeä! Laski pään alas ilman käskyä, makasi aivan rauhassa eikä noteerannut ollenkaan muiden ääntelyä. Kerran nosti pään hallin oven avautuessa, mutta laski samantien alas. Tuomari sanoi että makasi tosi nätisti :)

Seuraaminen kytkettynä 6,5
Ihan kamalaa: aivasteli, haukahteli ja edisti ainakin puoli metriä. Täyskäännökset kärsi tämän takia kyllä kunnolla

Seuraaminen taluttimetta 7
Ei sen parempaa, enkä edes tajua miten se kykeni seuraamaan noin :D Liikkeen lopussa hairahti kunnolla viereltä, josta huomautin

Liikkeestä maahanmeno 8
Vähän innokasta seuraamista...


Luoksetulo 10
Hieno Eetu! Onneksi hidasti vähän loppuun ja tuli tarkasti perusasentoon koska tuomari rokotti jos oli yhtään vinossa

Liikkeestä seisominen 7
Oikeesti, "mä seuraan täällä vähän eellä susta jooko?"

Hyppy 8,5
"vufvufvufffvuf nyt muute loikataan!"

Kokonaisvaikutelma 9
Tuomarin kertoessa kuinka innokas ja iloinen Eetu on päätti tämä, että nyt on hommat paketissa ja onnellisena oli lähtemässä kehästä :D Muutama "EETU!" huuto ja koira oli taas kontaktissa, hupsista! Onneksi tuomaria näytti vain naurattavan


ALO1 167p 2.sija

Jee, eli ykkönen sieltä tuli ja pienestä perseilystä huolimatta oon tyytyväinen Vähän puskista tuli että oltiin palkintosijoillakin ja yksi kolmesta, jotka yltivät vain tänään 1-tulokseen. Toivotaan että viimeinen ykkönen vielä irtoaisi!