yksi kahvipannu sinne tai tänne - ei kai se suuria merkitse kun ollaan etsimässä pyrstötähtiä

Niin. Eihän?

 Tuntuu hullulta ajatella taas yhden vuoden kuluneen, sillä viimeisin vuosi on ollut kirjaimellisesti muutoksien vuosi, johon on mahtunut paljon kaikenlaista: muutto uudelle paikkakunnalle viime syksynä ja elämää ilman koiria useita kuukausia, eroahdistusta ja sitten masennus koko koiraharrastuksen suhteen. Muutto toiseen asuntoon joka tuntui allekirjoittaneesta vihdoin oikeasti kodilta ja ehkä sen kautta koiratkin mielsivät sen lopulta turvalliseksi paikaksi, eroahdistuksen jälkeen. Uusi ihana ihminen tuli elämäämme, sitten arkeemme ja minä aloin jakamaan kodin kolmen jätkän kanssa. Keväällä tieto treenipaikasta, toivo siitä että mekin joskus edistymme ja lopulta noutokapuloista ja BOT-liivistä tuli taas arkipäiväisiä. Syksyllä laumamme kasvoi taas yhdellä nelijalkaisella. Koiraharrastuksessa puolikas vuodesta meni uuteen arkeen totutellessa ja ilman treenipaikkaa tai -kavereita treenaaminen ei vain ottanut tuulta siipien alle. Onneksi aloin tutustua ihaniin ihmisiin kevään aikana ja nyt ollaan taas kiinni rakkaimmassa harrastuksessa. Kuitenkin, katsellaan mitä viime vuonna tuli luvattua

 Eetu

• agility
  - pakka koossa (pää sekä kroppa)
  - kisaamaan enemmän, jos irtoisi puuttuvat nollat!
  - treenipaikka!
  - muista oikea mielentila ja pidä rutiineista kiinni, muuten ollaan hukassa

Nojoo, ei saatu yhtäkään puuttuvaa nollaa, mutta onneksi treenipaikka!! Olen alkanut tajuamaan miten määrätietoinen mun tulee olla Eetun kanssa agilityssa, olla se joka hommassa kartturoi. Nykyään välillä erehdyn tekemään E:n kanssa sellaisella puoliasenteella, jolloin lipsahdetaan vanhoihin toimintatapoihin "oho en keskittynykää mitä olin ees tekemässä, jos ny vähä tällee teen". Kuitenkin osaan nykyään pitää sovitusta kiinni, vaatia koiraa tekemään ja haluan kehittyä, mikä on enemmän kuin tärkeää. Eetu kävi myös virallisissa luustokuvissa, jossa se todettiin terveeksi ja sai agilitya jatkaa. Kävin myös koirahierojakurssin, joten pystyn itse ylläpitämään koiran kroppaa. Ainiin, Eetu meni kuluneen vuoden aikana takaisin raakaruokinnalle ja on paljon paremmassa kunnossa. Eli vaikka ei kakkosiin noustukaan, niin ajatustyötä itse lajia kohtaan on tehty sitäkin enemmän ja huollettu koiraa

• toko
  - avoimen jankkaus loppukoon (mene sinne kokeeseen!)
  - joko TK1 tai suoraan avoimeen (päätä!)

Toko oli tämän vuoden laji. Päätin, ettei meillä ole kiire minnekään ja haetaan TK1. Se tulikin helposti ja hetken päästä startattiin avoimessa, hakien neljästä kokeesta TK2 koulutustunnus. Muistan miten jännittynyt olin ensimmäisissä kokeissa ja miten oon siitä kehittynyt ohjaajana ja tiedän miten toimin Eetun kanssa kokeissa, eli koerutiini on tullut. Yksi AVO1 tulos kisattiin myös Corgien TOKO-mestaruuskokeessa, sijoittuen Corgien AVOimen luokan pronssisijalle!

• lisää hyödyllisiä (ja ehkä niitä epämääräisiäkin) temppuja
• käynti hierojalla
• enemmän yksinoloa ja vieraaseen paikkaan jäämistä (eroahdistus, pois)
  Temppuja tuli opetettua joitakin ja suunniteltu Eetun temppuvideo tehtiin kesällä kaverini Miikan kanssa, joka saikin odotettua suuremman vastaanoton. Youtubessa menee kohta 20 000 katsojan raja rikki, hupskeikkaa!! Hierojalla käytiin ihan mielettömän monta kertaa, koska Eetu meni niin jumiin useasti :( Eroahdistus alkaa olla onneksi menneen talven lumia ja koirat pääsivätkin eri hoitopaikkoihin vuoden aikana, joissa olivat käyttäytyneet kauniisti
  
  Tavoitteet vuodelle 2014?
  
• Toko
• strarttaaminen voittajassa, TK3
• kisaaminen Corgien TOKO-mestaruudessa
• Eetun pään pitäminen kasassa kisasuorituksissa
  
• Agility
• oma kehittyminen ohjaajana (ohjaus, koiran hallinta, oman kropan huolto)
• Eetun pään pitäminen kasassa lajissa
• kisatilanteinen hallinta
• Eetusta varmempi radalla (ei mun komentamista)
• nousu kakkosiin (jos edellytykset siihen hyvät!)
  
• Kropan pitäminen kunnossa (!!!)
• Eetun kanssa enemmän kahdenkeskeistä aikaa
• Jonkin muun lajin aktiivisempi treenaaminen esim. rallytoko tai haku

 Unto 

• kasvu kunnon koirakansalaiseksi
• löydä unskin ehdottomat suosikit (herkuissa, leluissa jne.)
• enemmän aikaa kahdestaan
  Unskista, tuosta pienestä ilkikurisesta villiketustani niin vain tulikin melko yhteiskuntakelpoinen koira. Välillä edelleen saa laskea kymmeneen ja hakata päätään seinään, mutta tärkeimpänä olen ymmärtänyt sen, että tämmöinen tämä Unniomena vain on. Tärkeimpänä olen kuitenkin päässyt enemmän Unton taivaanmaalarin pään sisälle ja osaan lukea hieman sen ajatuksia. Unski rakastaa vinkuvia vinyylileluja, sellaisia tietynlaisia kuten Unskin banaani tai maissilelu. Kun näen kaupassa sellaisen, niin tiedän että tuota Unski rakastaisi maasta taivaaseen ja siksi ostan sen. Herkuissa Unski on vähän nirso eikä se viitsi ihan rupuisten, kuivahtaneiden nappuloiden eteen tehdä niin paljon töitä. Unskin lempitemppu on vilkuttaminen ja aina kun tulen kotiin, niin Unski näyttää ilonsa vilkuttamalla mulle ihan hurjana, mikä on äärettömän suloista :D Jos Unskilla on kierrokset korkealla kotona (esim sen jälkeen kun on sanottu "lähdetäänkö ulos") niin on hauskaa pyytää Unski luokseen, koska silloin se vain hyppää törkeän loikan suoraan syliin päin näköä - tätä voidaan toistaa useaan kertaan. Unski ei tykkää roikkua leluissa, vaan se tykkää enemmän jahtaamisesta ja saalistamisesta, minkä takia esim. viehe on tosi kätevä. Palkinnoksi hyvästä suorituksesta Unski tahtoo mieluusti jonkun vinkuvista leluistaan ja se haluaa juosta muutaman kierroksen itsekseen bilettäen lelun kanssa. 
  

•  toko
  - peruskäskyt kuntoon!
  - alon ja avoimen liikkeitä
  - paikkamakuu pidettävä kasassa!
  Tokon liikkeitä ollaan treenailtu aika hyvin itseasiassa, kaikki alon liikkeet ovat mallillaan ja avoimesta luokasta ollaan tehty nyt esim. noutoa ja kaukokäskyjä. Kaikkea edelleen Unskimaisen hömpsöilymalliin, mutta kuitenkin. Unskin kanssa luovuttiin tavoitteellisesta tokotreenaamisesta tai ainakin todettiin, ettei sen tarvitse vietikäs tai tykki pro-tokokoira, se voi tehdä asiat omalla tyylillään.
  
  
•  agilityn jatkaminen, toivottavasti aktiivisesti!
• kokeile muita lajeja (koiratanssi jne)
  Agilitya jatkettiin, meillä on ollut kivaa. Agility on Untosta superhauskaa, koska siellä voi vain kruisailla ja tällä hetkellä ohjaajaa ei tarvitse edes kuunnella, vaan on lupa sinkoilla just sinne minne tahtoo!! Eka mua masenti, koska ajattelin että noni en ole ees mitään muuta kokeillut Unskin kanssa, mutta hetkonen: canicross, haku ja jälki nyt ainakin, kaikista kettu tykkäsi :)

Tavoitteet vuodelle 2014?

• mahdollisesti kisaaminen alokkaassa tokossa
• agilitysta ykköslaji ja sen treenaaminen tavoitteellista
• viralliset kuvat
• opeta leikkimään yhdessä leluvetoleikkejä
• kokeile vetolajeja
• leikkauksesta parantuminen, EI SAA LIHOA, toivottavasti pysyy samana ihanana hömppäkettuna!
• parempi yhteys Unskiin

 Vielä viimeisin lauman jäsenemme, joka on kyllä ottanut pienen harrastuskoiran roolinsa niin vakavasti, että ohjaaja on ihan pyörällä päästään miten hienon koiran onkaan saanut. Viimeisenä siis muttei todellakaan vähäisimpänä, ajatuksia Vekin tulevasta vuodesta:

Tavoitteet vuodelle 2014?

• Toko
• eri liikkeiden osa-alueiden treenaaminen, panosta mielummin osa-alueisiin kuin kiire saada liikkeet valmiiksi
• muista lelupalkka
• starttaaminen tokossa kisaura
• Agility
• osa-alueiden treenailu
• sytyttely lajiin, muista lelupalkka!!
  
• PK-lajit
• paukkuihin totuttelu säännöllisesti
• haun, jälken ja ehkä viestin treenailu, toivottavasti jossakin treeniporukassakin
  
•  Kaupunkikelpoinen koiraeläin, jolle elämä ei olisi täynnä mörköjä ja uusiin asiohin suhtauduttaisiin uteliaisuudella. Kasvaminen hienoksi australianpaimenkoiraksi, joka pysyisi terveenä ja yhtä iloisena hömppänä kakarana :)