Viime viikolla tehtiin pikareissu Jämsään ja vein pojat sinne, itse meen viikon päästä perässä joululoman alettua. Näillä näkymin pojat viettävätkin seuraavan kuukauden siellä, kun muu perhe haluaa välillä olla niiden kanssa. Kieltämättä tämä asunto tuntuu taas puolta kolkommalta, kun tassujen rapina ja jätkien mölinä puuttuu. Käytiin myös Jyväskylässä jossa seuralaiseni kävi poliisiasemalla. Odotustilassa istuessa huomasin lehtihyllyssä olevan Corgiset-lehtiä ja nopealla selailulla löysin lehden, jossa on oma kirjoittamani juttu. Tuntui lottovoitolta. Siellä se lehti on julkisella paikalla, lehtitelineessä tai pöydällä. Joku istahtaa turhautuneena penkille ja puuskahtaa katsoessaan vuoronumeroaan, sitten tarttuu edessään olevaan lehteen ja aukaisee satunnaisen aukeaman. Se saattaa olla yksi sivuistani. Unelmista kannattaa ilmeisesti pitää kiinni.
Ollaan treenattu ja hömppäilty lähes joka ilta. Unskin kanssa enemmän, vaikka Eetusta se on suuri vääryys. Unskin kanssa vahvistettu maahanmenon ja istumisen eroa ja siirtymisiä. Uutena juttuna kapulaa, josta naksuttelen siihen koskemisesta ja tarttumisesta. Edetään minimaalisin askelin enkä vaadi siltä oikeastaan vielä kuin koskemista, ettei tule samanlaista kapulahelvettiä kuin Eetun kanssa. Lelupalkkaa ollaan vahvistettu myös, kun kesken leikin tai ennen pallon heittämistä käsken maahan ja vapautus leluun. Eetu on lähinnä hömppäillyt ja vahvistettu peruuttamista. Ennen se tarjosi tätä lähinnä sheippauksessa, mutta nyt oon ottanut käskyn mukaan. Temppu on jo niin vahva, että jos koira on kävelemässä takaisin vaikka 5m päässä niin käskyn saatuaan se alkaa kesken vauhdista pakittaa täysillä. Jopa niin etten edes näe sitä, kuuluu vain kun koira peruuttaa menemään
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti