vuosi pakettiin

Voi hurlumhei mikä vuosi meillä on taas ollut. Etsiessäni kuvia tätä postausta varten jouduin ihan oikeasti miettimään, että mitä kaikkea tänä vuonna onkaan tapahtunut ja mitkä kuvat edes ovat tältä vuodelta. Jostakin ainakin kertoo se, että kameraa on käytetty harvoin ja usein kuvat jäävät muistikortille niitä muutamaa otosta lukuunottamatta. Ennen varsinaisten tavoitteiden läpi käymistä voisin tiivistää mitä yhdessä vuodessa onkaan tapahtunut: Vuoden vaihteessa Eetu leikattiin ja se joutui pitkälle toipumisajalle, kuitenkin kesällä koira sai taas alkaa tekemään taas asioita. Talvella Vekki tuli kisaikään ja aloitettiinkin kisaaminen samantien, eikä turhaan sillä kisoissa tehtiin tulosta ja tekeminen tuntui hyvältä. Väkiluku taloudessa kasvoi vastakkaisella sukupuolella ja yhdellä noutajalla. Pääkaupunkiseudulle muutto varmistui kokoajan enemmän ja siihen alettiin valmistautua sekä henkisesti, että täysillä tehoilla töissä käymisenä. Keväällä hyvästetiin uudeksi kotikaupungiksi kasvanut Joensuu, iloinen ja leppoisa Pohjois-Karjala, ihana treeniseura- ja ryhmä sekä aivan hallin lähellä sijaitseva koti. Muutettiin Tikkurilaan, tutustuttiin heti ensimmäisellä viikolla uusiin ystäviin ja aloitettiin työharjoittelu elokuvatuotantoyhtiöllä. Kesä otettiin avosylin vastaan ja käytiinkin varmaan päivittäin uimassa ja oltiin niin kesäesoja kun voi olla. Harjoittelun aikana tajusin olevani niin omalla alallani ja aloin tekemään erinäisiä elokuvaprojekteja myös harjoittelun ulkopuolella. Syksy oli hetken raskasta aikaa, sillä muutettiin äkillisesti Vekin kanssa omasta uudesta kodista tilapäismajoitukseen Oonalle ja Pielalle. Kotiuduttiin Vekin kanssa kuitenkin nopeasti ja huomasin miten hyvältä tuntuu asua koiratyttöjen kommuunissa. Syksyn edettyä keskityin täysillä töiden tekoon, yritin tsempata itseäni käymään treeneissä, vaikka jouduinkin myöntämään että nyt työt menevät harrastusten edelle. Kuitenkin se kaikki se energia mitä revin selkänahastani töitä tehdessäni on sen arvoista, sillä nyt työskentelen alalla millä haluan ja saan elantoni siitä mitä rakastan. Vuoden aikana corgit olivat hoidossa lähes kolme viikkoa kesällä Tikkurilassa ja Unski useamman kerran muutaman kuukauden kerrallaan. Nyt taas vuoden vaihteessa asiat ovat ihan hyvin: meillä on muutto uuteen kotiin pian, kaikki koirat voivat hyvin ja uutta vuotta odotetaan mielenkiinnolla.


Vekistä tuli TK1 jo viime vuoden joulukuussa. Koerupeaman jälkeen toko alkoi tuntua pakkopullalta ja kävin koko lajin suhteen hirveää ajatustyötä, lopulta ymmärtäen että mun tulee antaa vaan koiralle aikaa kehittyä. Koko vuosi ollaan oikeastaan tehty pelkkää asennetreeniä ja etenkin oman asenteen parantuessa ollaan mentykin paljon eteenpäin. Kun olen saanut oman pään kuntoon, niin hyvä treenien suunnittelu ja koiran rajojen tunteminen on vienyt meitä älyttömästi eteenpäin. Erikoisvoittajaa ajatellen ollaan tehty joitakin liikkeiden osia.

• Toko 
• TK1
• TK2 tai ainakin avoimen 1-tulos
• uskalla ajatella erikoisvoittajaa
  
  Vekistä tuli TK1 jo viime vuoden joulukuussa. Koerupeaman jälkeen toko alkoi tuntua pakkopullalta ja kävin koko lajin suhteen hirveää ajatustyötä, lopulta ymmärtäen että helpointa on vain antaa koiralle aikaa kehittyä. Koko vuosi ollaan oikeastaan tehty pelkkää asennetreeniä ja etenkin oman asenteen parantuessa ollaan mentykin paljon eteenpäin. Hyvä treenien suunnittelu ja koiran rajojen tunteminen on vienyt meitä älyttömästi eteenpäin. Erikoisvoittajaa ajatellen ollaan tehty joitakin liikkeiden osia. Olin menossa useamman kerran jo avoimeen kokeeseen, mutta päätin että haluan koiran oleman vielä varmempi 
  Agility
• kisaamaan!
• siirto MAKSI2 ja villinä haaveena jopa nousu MAKSI3
• estevarma koira, jonka kanssa työskentely on yhtä kivaa kuin tähänkin asti!
• kontakteista pidetään huolta!
• itsenäiset kepit
  
  Ah, meiän laji. Aloitettiin kisaamaan helmikuussa, jolloin ensimmäisistä kisoista tuli tuplanolla ja seuraavana viikonloppuna serti ja siirto kakkosiin - not bad. Vekki on estevarma ja sillä on hyvä focus edetä radalla itsenäisestikin. Kontakteissa riittää toki aina työstettävää, mutta olen pitänyt mielestäni aika hyvin kiinni kriteereistä ja kisoissa kontaktit on aika samanlaiset kuin treeneissäkin. Kakkosissa meitä hidastaa mun kokemattomuus ja usein radat tökkääkin johonkin huonoon linjaamiseen tai rytmittämiseen, jonka vuoksi ollaan edelleen kakkosissa ja ainakin toistaiseksi se on oikeasti hyvä, sillä radat on meille tasoltaan aika sopivia kisatilannetta ajatellen, kun pitäisi ensi yrityksellä tehdä hyvä kokonaisuus
  
• PK-lajit
• enemmän jälkiä
• BH-koe
• jos treenipaikka, niin PK-lajien treeniä
  
  Jäljen treenaaminen jäi muuton ja autottomuuden takia. BH-koe oli monta kertaa katsottuna valmiiksi, mutta se suuri työ mikä on tehty seuraamisen fiiliksen parantamiseksi olisi tuntunut kaivoon heittämiseltä, jos olisin vienyt keskeneräien koiran tekemään pitkää kaaviota. Keväällä alettiin treenaamaan viikottain tottista ja hakua, nyt treenit ikävä kyllä on ollut tauolla pitkään töiden ja kyytiongelmien takia.
  
• terveenä pysyminen
• paimentamaan lampaita (nyt kun sytytelty ja ikää alkaa olla)
• vetolajien treenailu
• vepe?

Terveenä pysyttiin joitakin tapaturmia lukuunottamatta, kuten juhannuksena kynnen katkeaminen. Paimentamassa käytiin joitakin kertoja, jolloin meidän tekeminen oli aina vähän erilaista, kun haettiin vasta tuntumaa koko lajiin sytyttelyjen jälkeen. Alkuvuodesta Vekki oli vielä herkkä lampailla ja sitä sai rohkaista ottamaan tilannetta haltuun, aika samanlainen mielentilantaan kuin tokossakin. Kesällä oli reippaampi ja ainakin viimeiseltä paimennuskerralta jäi toiveikas fiilis tulevalle vuodelle. Vetoa olisin ehdottomasti halunnut tehdä enemmän ja kokeilla vedättää toisen koiran kanssa, mutta onneksi ne kerrat mitä tehtiin on olleet hauskoja. Edelleen mua ei kiinnosta hiihtää tai pyöräillä ilman koiraa, joka varmaan hidastaa harrastuksessa etenemistä, koska hiihto ja pyöräily on hauskaa vain tasan silloin kun sitä saa tehdä koiran kanssa yhdessä. Uutena lajina tehtiin kesällä vepeä. Ostin lajia varten kumiveneen ja treenattiin läheisellä joella useamman kerran, huvittaa kyllä miltä se on ulkopuolisen silmiin näyttänyt. Vepessäkin oltaisiin menty varmasti paljon eteenpäin, sillä käytiin kuitenkin uimassa päivittäin, mutta vepekamoja ei saanut kävellen aina mukaan. Jos olisi ollut auto niin oltaisiin treenattu varmaan joka päivä. Meinasin ilmoittaa Vekin jo soveltuvuuskokeeseenkin, mutta tulin järkiini sillä meidän treenit ei kuitenkaan päässeet muistuttamaan ihan oikeaa koetilannetta. 

Tavoitteet täyttyi ihan kiitettävästi. Näiden lisäksi kisattiin kaksi koetta rallytokoa hyväksytyin tuloksin sekä saatiin ensimmäinen luva 2.lk agilityssa. Oon tyytyväinen, sillä vuoteen mahtui kaksi muuttoa, treeniseuran vaihto, uudet työkuviot ja mitähän vielä. 

Entäs sitten tavoitteita vuodelle 2016?

Vekki:

Agility

• 3.lk hyvillä radoilla
• oman fyysisen kunnon ylläpito

Toko

• AVO1 jos oikeasti palikat kohdallaan, ei paineita kokeeseen

Rallytoko

• RTK1
• kisaamaan avoimessa luokassa
• opeta ylempien luokkien liikkeitä tavoitteellisesti

• terveenä pysyminen
• arjen käytöstavat ehdottomasti työn alle (= opeta tämä koira käyttäytymään just kuin haluaisit koiran käyttäytyvänkin, ei "sinnepäin") 
• vetoa, frisbeetä ja vepeä hieman tavoitteellisemmin, mutta edelleen täysin fiilispohjalla
• paimentamaan useamman kerran
• naksutella turhia temppuja

Eetu:

• terveenä pysyminen
• naksutella uusia temppuja
• arkikäytös tärkeimpänä työn alle

Unto:

• kisaamaan rallytokossa
• terveenä pysyminen
• arkikäytös tärkeimpänä työn alle

Oon kyllä onnellinen siitä, että mulla on nyt kolme aikuista koiraa ja voin keskittyä täysin näihin. Sillä kolmessa kovapäisessä paimenessa riittää kyllä työmaata ihan riittävästi. Koetavoitteet on asetettu edelleen sen mukaisesti, jos elämässä on vaihe että treenataan tarpeeksi säännöllisesti lajia ajatellen ja päästään kisaamaan. Mulla on sellainen tunne, että ensi vuonna saattaa tapahtua ihan mitä tahansa, joten tärkeimpänä tavoitteena siksi nostaisinkinkin koirien terveenä pysymisen ja arkikäytökseen puuttuminen. Tällä tarkoitan sitä, että kun seuraava koira ei toivottavasti ole tulossa pitkään aikaan, niin nyt jos koskaan olisi aika opettaa näille kolmelle sellaiset käytöstavat jotka haluan. Etenkin kolmestaan ollessaan ne osaavat olla sellainen sekopäähyeanalauma. Ja näistä kolmesta tietenkin Vekin käytökseen eniten, sillä sen kanssa on erityisen tärkeää toimiva arkikäytös, koska se on kuitenkin erilainen koira kuin corgit. Vekillä on aika haastava vaihe meneillään. Se on muuttunut helposti provosoituvaksi koiraksi ja uskon että siksi, että ne ottivat Leegon kanssa yhteen sisällä. Nyt se ahdistuu todella herkästi jos etenkin uros tulee sen henkiselle omalle tilalle ja vieraan koiran nähdessään se mielummin uhittelee valmiiksi, kuin ottaisi riskin että toinen käy yllättäen niskaan. Ollaan oltu nyt yli viikko yhteensä Keski-Suomessa ja etenkin täällä Vekin on tosi vaikea olla rauhallinen. Kaikki on siitä niin älyttömän mukavaa ja ihanaa, ettei millään malttaisi esim. odottaa lupaa tulla ulos autosta tai astua eteisestä sisälle. Aamuisin se on niin vilpittömän iloinen, että tärisee ja vinkuu mun oven edessä, koska tietää että pian muu perhe herää. Uuden vuoden lupaus onkin siis keskittyä ihan perusasioihin, etenkin jos töiden takia treenit jää vähemmälle, niin ainakin voidaan keskittyä täysin hallintaan. Mutta katotaan millainen vuosi tulee, uskon ettei ainakaan vähemmän jännittävämpi kuin edellinen!