30 tammikuuta 2015

teetä nokassa

En tiedä mistä outo innostuspuuskani tuli, mutta me ollaan treenattu nyt pari päivää uutta lajia: hajuerottelua ja -tunnistusta. Olin itsekin yllättynyt miten tarmokkaana halusin päästä tätä treenamaan, sillä mun oli pakko samana päivänä polkea kauppaan ostamaan lasipurkkeja, pihdit ja vihreää teetä. Tosiaan, päädyin ottamaan etsittäväksi hajuksi vihreän teen. Vekille pitäisi opettaa jo tunnari, mutta tavallisilla tunnarikapuloilla treenaaminen ahdistaa, joten uskottelen itselleni että siitä tulee mielekkäämpää kun harjoitellaan vähän muita nenähommia. Unski pääsi koe-eläimeksi kanssa.

1-treeni: pidin purkkia kädessäni, naksutin kun koirat tarjosivat purkin haistelua. Vekki hoksasi ja oli ihan liekeissä, Unto ensin tarjosi lähinnä nenällä koskemista purkin suuaukkoon. Kumpikin koira teki 30s-1min kestävät setit kolme kertaa.

2-treeni: pidin pari toistoa purkkia kädessä, sitten laskin sitä maahan. Vekki hoksasi, Unto vähän hämmentyi ja tarjosi purkin vieressä olevan kenkäni nostamista suuhun, hölömö. Toisella setillä laitoin purkin muutaman metrin päähän ja namin sen taaksen, annoin luvan ja Vekki kävi syömässä namin ja haisteli sen jälkeen purkin suuta, palkka purkin päältä. Sitten piilotin purkin olohuoneeseen helppoon paikkaan, Vekki tarjosi ensin vieressä olevan lelun tuomista mulle, sitten kävi paikantamassa hajun hyvin. Yhdellä toistolla ehti kokeilla nostaa purkkia suuhunsa. Unto teki helppoja toistoja siten, että pidin purkkia kädessä ja se alkaa jo haistella sitä enemmän. Vekille vielä loppuun yksi setti pelkkiä purkin haisteluja mun kädestä, sillä edettiin liian nopeasti.

Mitä voisi sanoa näiden treenien perusteella? En ole mukavuusalueellani, se on tässä osittain ideakin. En osaa tulkita milloin koira ymmärtää että haistelu on ainoastaan se juttu mitä tehdään, nytkin sain molemmat koirat yrittämään nostaa purkkia. Olin jo lannistunut treenien jälkeen, mutta sitten potkaisin itseäni ja totesin että näin käy aina tunnarinkin kanssa - heti kun koira tekee muuta kun haistelee niin totean että "noni tää oli tässä, peli menetetty!". 

3-treeni: naksutteluu purkin haistelusta, asteittain liikutin purkkikättä kauemmas ja piilotin ihan viereeni esim pöydän jalan taa. molemmat alko hakea purkkia heti ku ei ollu näkösällä. silti mun luotto ei riitä että nuo käyttäs nenäänsä



Tiistain agilityssa mentiin flow-fiiliksissä! Olin saanut maaniteltua ratapohjan suunnitteville kouluttajille, että tämä olisi erittäin kiva saada työn alle ja treenien radan nähdessäni innostuin, sillä siinä oli tekniikkaa linkin takaa olleesta radasta. Olin päättänyt etten sorru lipsauttamaan koiraa putkeen 5 esteen jälkeen tai muitakaan klassisia mitä tuossa pystyi tekemään, mutta kyllähän ne kaikki tapahtui kun keskittyi kunnolla koiraan eikä ehtinyt ensin ajatella tarpeeksi seuraavia esteitä. Ensimmäinen meidän vuoro menikin siihen, että edettiin tasaisesti aina este kerrallaan ja lopulta päästiin seiska putkeen. Ainut että valautin Vekin pari kertaa tosiaan putkeen ja vasta korjatessa tein vitosella vastakäännöksen, jolla sain Vekin tiukemmin tulemaan kutoshyppyyn. Hyvä fiilis kuitenkin jäi, sillä saatiin tekniikka toimimaan ja minä osasin rytmittää koiraa, vaikka leijeröin hypyt kaukaa. Toisella vuorolla päätin tehdä koko radan nollana (meidän treenissä ei ollut hyppyjä 8-10 vaan niiden tilalla keinu ja putki). Vaadittiin pari korjausta, jonka jälkeen hoksasin olla ekoja hyppyjä leijeröidessä olla tuijottamatta tikkuna koiraa, vaan katsoa estettä jonka haluan sen suorittavan - loogista, mutta ei taas heti voinut vissiin ymmärtää. Sitten tehtiin nollana! Putkella linjat on vähän töksähteleviä, mutta ei muuta kuin hienosäätöä ja muistaa antaa koiralle enemmän tilaa. Keinu toimi, toisella setillä tuli liikkeen mukana kontaktista läpi, mutta olisi samantien korjannut (mutta katsoi hölmistyneenä että miksei alastuloa olekaan ja palatessa menikin kontaktille sekuniksi seisomaan) ja uudella toistolla palkkasin lelulla 2on2offiin. Loppuun vielä kaksi kertaa kepit, toisella toistolla ylipitkä ja haastava keppikulma, mutta Vee teki! Ihan huikee fiilis kun tultiin radalta pois, on niin hieno poika mulla!



Possu.




Ja yks reikäpää treeniensä jälkee joululomalla ♡


Huomenna on jännittävä päivä ja viikonloppu iha huippuuuu! Palataan pian taajuksille siitä!

1 kommentti:

Tiina kirjoitti...

Me (tai siis silloin kaverini ja oma koira, joka oli hänen projektikoiransa) siirryttiin muistaakseni hyvin nopeasti kahteen purkkiin nimenomaan siksi, että saataisiin aikaan erottelua. Yhdellä purkilla koira alkaa helposti tarjota tökkimistä. Toki sitä voi piilotellakin, se on yksi vaihtoehto opettaa, mutta purkkirata on niin kätevä kaikessa hajutyöskentelyssä, että kaveri hyödynsi (ja hyödyntää) sitä. :)