"se ei halua että sä leikit sen kanssa, se haluaa että sä ohjaat sitä"

Vau.

Oon ollut muutaman päivän pienessä kuumeessa, mutta treenejä en suostunut väliin jättämään. Onneksi en jättänyt sillä Heli oli tehnyt meille pitkän radan! Toiveenani oli että otettaisiin pituutta, mutta Heli oli lukenut ajatukseni ja ottanut sen. Tänään tehtiin ainakin neljää eri rataa joten en oikein muista mitä milloinkin oli.
Kuumeeni takia olo oli ehkä vähän hassu, mutta mitäs pienistä. Rata meni itsessään hyvin paitsi kontaktit surkeat. Ei tainnut tehdä edes ylösmenokontakteja. Loikkasi A:lla ennen kontaktialuetta pois. Toisella kerralla Heli palkkasi Eetun laskukontaktit. Sain tänään kritiikkiä siitä miten kontaktit nyt opetan. Helin mielestä Eetulle ei kannata on/offeja tehdä koska pitkän selän takia esteellä on hankala pysähtyä. Niimpä opetetaan varmasti vain hiljentämään tai vähän himmailemaan vauhtia.
En muista millainen toinen rata oli, mutta 10-este oli käännetty hieman lomittain jonne juostiin puomilta ja josta juostiin 4-aidalle. Pussi oli myös A:n ulommalla puolella.

Kisaavien valmennuksen valmentaja saapui paikalle hyvin etuajassa ja katseli treenejämme. Istuskelin juttelemassa Ilonan kanssa kun äkkiä huudettiin että on meidän vuoro. Kisaavien valmentaja, eli Kaitsu halusi nähdä suorituksemme. Vedettiin Kaitsun määräämä rata ensin toiseen suuntaan ja sitten toiseen. Ohjaan kuulemma paljon mielummin muistaakseni vasemmalta ja vierastan oikeaa. Kuitenkaan oikeanpuoleinen ohjaukseni ei ole pahannäköistä. Lisäksi kritiikkiä siitä kun ohjaan Eetua esim. hypyissä niin käteni osoittaa sivulle koiran niskan taakse vaikka sen täytyisi osoittaa eteenpäin. Eli ohjaan koiran niskan takana. Kehuja Eetun työskentelystä ja omastanikin. Kaitsu kyseli meistä, treenaamisestamme ja kertoi omastaan. Kysyi ollaanko kiinnostuttu käymään talvisin hallilla: kyllä. Sanoi että voitaisiin siirtyä kisaavien ryhmään! Olin pelkkää hymyä ja innoissaan. Kaitsu antoi Eetun työskentelystä kiitettävää palautetta: Eetu ei halua että sen kanssa leikitään, vaan että sitä ohjataan kunnolla. Sillä on hirveä veto esteille ja se haluaa oikeasti tehdä. Tuollaisista sanoista meni kylmille väreille, mutta tottahan se on. Eetu ottaa agilityn niin tosissaan eikä tosiaan halua pelleillä kun ollaan esteillä. Kaitsu sanoi että me lähdemme ehdottomasti kisaamaan talvella tai viimeistään ensivuoden alussa. Kuinka tyytyväinen voi enää olla, kun on harrastanut agilitya 3,5kk?

Päätin jäädä katsomaan kisaavien tuntia. Rataantutustuttaessa Kaitsu huusi että "mitä sä siellä istut, tänne vaan mukaan". Innosta soikeana menin tutustumaan selvästi vaikeampaan ja mutkittelevampaan rataan mihin olin tottunut. Ensimmäinen rata meni yllättävän hyvin ja tultiin taputusten saattelemana maaliin. Tykkään tästä ryhmästä jo nyt! Renkaalle irtosi mielettömän hyvin ja mää kun luulin ettei se kuitenkaan tajua sinne mennä. Kepit tulivat heti seuraavaan rataan joka alkoi 4-hypystä suoraan kepeille. Hissuttelin Eetua jo ensimmäisellä hypyllä nätistiii. Aloitti kepit oikein jolloin mää jarrasin ja mössin: en olis uskonut että se osais aloittaa ne oikein. Kaitsu ärjyikin taustalla että mitä sä teet ohjaa sitä koiraa kun se tekee oikein. No tää rata meni ihan kamalaksi sähellykseksi

  Edelleenkään en muista enää miten tehtiin ja missä mutta hei suunnilleen. Yllä olevassa radassa pelotti erityisesti A:n ja keppien jyrkkä kulma. Miten saa kontaktit nätisti ja täytyy heti lähteä kepeille? Vastaus: pysyttele kokoajan kyyryssä. Puomin nousukontakti aivan kuvottava. Kaitsulta tiukkaa palautetta: mitä se koira tekee jos sää juokset täysillä eteenpäin - no ehkä se juoksee perässä. Pidetään Eetun kanssa juoksukilpailua kumpi ehtii ensin esteen toiseen päähän. Tein siis alusta aidat ja kolmannen aidan jälkeen en juossut suoraan puomille vaan odotin, että koira tekee pienen kaarroksen muhun päin pyytäen ohjausta ja sen jälkeen ohjasin puomille. Paaaaljon siistimpää, kiitos. Edelleen laskukontaktit loikkaa ja tekee surkeasti, mutta yritän kokoajan korjata asentoani paremmaksi että ohjaisin kropalla hidastamaan. En muista menikö tän rengas-aidat osuus kivasti, mutta muistaakseni yhdessä vaiheessa meni kivasti. A:lta siis kepeille. Ohjaan ilmeisesti kepit aivan säälittävän huonosti koska Kaitsu näytti varmaan kahdeksan kertaa miten ne ohjataan. Käsi kuulemma vispaa puolelta toiselle, mutta se ei hyödytä koska pieni liike auttaa. Menin liian hitaasti ja jarrutan koiraa okeoke mennään kovempaa. "KUN MÄ SANON ETTÄ MENE KOVEMPAA NIIN SÄ HEILUTAT SUN KÄTTÄS KOVEMPAA" Oho. Kepit meni siis tavallaan uusiksi, mutta paremmaksi. Tällä ohjauksella meni todella näpäkästi!

Loppuun tehtiin joku muka kiva rata joka ei ollut kiva. Kuitenkin siinä pieni Eetu ei enää jaksanut eikä pää kestänyt kunnolla. Kepit meni kuitenkin melko kivasti uuden vispaustaktiikan avulla! Ei mitään turhaa stoppia ja muistaakseni kaikki meni. Treeneistä jäi mielettömän hyvä fiilis! Saatiin paljon palautetta myös muilta ryhmäläisiltä miten paljon ollaan edistytty ja miten hienosti tehdään :) Agilitysta ei olekaan luvassa taukoa vaan porskutetaan eteenpäin uudessa kivassa ryhmässä, asiallisen ja hyvän ohjaajan kanssa sekä tullaan treenaamaan koko loppuvuosi :) Ehkä me Kaitsun valmennuksen ansiosta päästäänki kisaamaan joskus!