09 huhtikuuta 2012

mutta valmista tulee tuskin musta




Milloin mun pojista tuli näin isoja? Meillä vietetään kohta pyöreitä kun Eetu täyttää 2,5-vuotta ja Unto 5 kk. Oikeasti miten puoli vuotta meni näin nopeasti? Oon ehtinyt pyöritellä päässäni vaikka mitä syvällisiä ajatuksia, mutta nyt ei irtoa tekstiä millään. Siksi videot meijän poikien temppuilusta viime ajoilta. Jos mulla ennen oli pakkomielle palkkausleluihin, niin nyt sitten aktivointileluihin. En tykkää enää antaa koirille ruokaa suoraan kupista, vaan niiden täytyy tehdä jotain ruokansa eteen. Aina ei kuitenkaan ehi treenaamaan, joten nyt hamstraan erilaisia aktivointieluja joihin ruuan voi tunkea. Ostin myös kirjakaupasta agilitykirjan, josta opetetaan Unterolle sitten alkeita. Tästä videosta muuten näkee miks tykkään sheipata Eetulle. Yksinkertaisesti rakastan tota sen ralliautomörinää kun selvästi päässä raksuttaa




Tänään oltiin Tampereella epiksissä. Kiireen ja väsymyksen takia kisakunto ei ollut parhaimmillaan, mikä näkyi varmaan ohjauksessa. Ensimmäinen rata oli helppo hyppäri, jossa virallisissa kisanneita ei sijoitettu. Koira tuntu jostain syystä hirveen hitaalta eikä oma ohjauskaan ollut ihan priimaa. Tuntui että sitä sai odotella putkesta ja ite meinasin taas välillä unohtaa ohjauksen. Ei siis parasta kädenjälkeä meiltä, mutta puhtaana meni




Toinen rata oli vaikeampi kakkosten rata, jossa oli hankalia juttuja. Toinen hyppy piti tehdä heti takaakiertona, johon halusin kokeilla ottaa koiran ensin lähelle ja siitä työntää hypyn ylitse. Yllättäen uusi juttu niin ei mennyt kuin elokuvissa ja liikuin liian myöhään. Kontakteja varauduin korjaamaan ja läpihän se tuli, vaikka selkeästi ensin hidasti ja pysähtyi mutta ei malttanut jäädä odottelemaan. Kepeille meno oli avokulma, jossa tällä kertaa muistin antaa koiralle tilaa mutta vein taas liian pitkälle ja aloitti pujottelun toisesta välistä. Näitä pitäis harjoitella enemmän ja vahvistaa edelleen kepeille hakua. Viikko kisoihin ja niitä odotellessa voitaisiin vahvistella kontakteja laatikolla ja ehkä tehdä kepeille hakua takapihalla.

Ensiviikolla Jyväskylän alaosasto järjestää taas corgien uimakerran KoiraSportissa. Uimalassahan Eetu oppi tottumaan uimiseen ja muutaman uimalakerran jälkeen sain sen jo itsenäisesti uimaan järvessä. Edelleen voin vain suositella opettamaan koira uimaan ensin pelastusliivit päällä: uima-asennosta tulee parempi ja koiralla varmasti turvallisempi olo. Alla olevista kuvista voi päätellä eron ja jälkimmäinenkin kuva on otettu vain muutaman kuukauden kuluttua ensimmäisestä. Unto pääsee myös kokeilamaan uimista ja onhan tilanteessa jo itsessään niin paljon uutta: vieras ihminen, pelastusliivit, vesi, uimala jne.





Sain ottaa työharjoittelupaikastani haluamani Eukanuban ruokasäkin ja valitsin Jogging & Agility-ruuan. Ruoka on tarkoitettu siis aktiivisille esim. agilitya harrastaville koirille. Joskus ajattelin alkaa syöttämään tätä Eetulle, mutta nyt käytän nappulat treenaukseen ja lisäravinnoksi. Light alkaa olemaan liiankin kevyttä meidän aktiiviselle miehelle, joten jotain extraa täytyy olla että jaksaa

Tänään ilmestyi Reviiri-lehti, johon kirjoitan meistä juttusarjaa. Kirjoitukseni sanoinkin "talven kylmyys ajaa koiraharrastajat sisälle, mutta kohta on taas aika valloittaa hiekkakentät alkavalle treenikaudelle". Malttamattomana odotellaan todellakin kenttien sulamista! Vuosi sitten aloitettiin aktiivinen harrastaminen ja nyt ollaan hyvällä mallilla. Jo yli vuosi sitten luin salaa muutamien paikallisten koiratyttöjen blogeja ja mietin miten kivaa niillä varmaan on keskenään. Vuoden kuluttua meillä onkin ollut niiden samojen koiratyttöjen kanssa mitä hauskin vuosi, ollaan tehty paljon koirien kanssa ja ilman ja niistä on tullut mitä parhaimpia ystäviä




Oltiinkin Vuoden TOKO Pembroke 2011-listalla 4.sijalla. Asetetaanko pieneksi tavoitteeksi jos oltaisiin ensi vuonna ykkösenä? ;)
Viiville ja Evielle kiitos kuvista ja videosta!

1 kommentti:

Anna ja Ifa kirjoitti...

Awww voi ei suloinen Untero pyörimässä ja ihana tuo Eetun mörinä! :D Meijän koirista ainoo treenatessa ääntä pitävä on meijän beagle Remu eikä se sen ääni oo mitään kauheen kaunista kuultavaa...