Eilen työstettiin PK-lajeja! Ensin talloin jäljen, tsainen metsäalue, tosi suosittu lenkkeilymaasto joten vieraita hajuja varmasti riitti. Lähdön jälkeen ekat 5m jokaisella askeleella nami, sitten 90° käännös ja loppu olisko 50-60m suora. Suoralla tosi satunnaisesti nameja. Alussa taas "missä jälki"-hetsaus, jota ennen koiralla oli jo nenä maassa ja löyti taas jäljen lähdön hyvin. Ajattelin että ensimmäinen pätkä kunnolla namitettuna saisi tavallisen alun höyryämisen pois ja olin oikeassa: Vekki malttoi keskittyä hyvin nameihin. Suoralla annoin sen tehdä töitä tosi itsenäisesti ja olin hiljaa. Ei kertaakaan hukannut jälkeä ja nenä pysyi tiukasti maassa, eli hyvin tehty. Nameja unohtui joitakin matkalta, mutta nekin sen takia kun oltiin jo hyvällä draivilla menossa eteenpäin. Vekillä on tällä hetkellä (mitä viime kertojen perusteella voi sanoa) tosi kiva jäljestystyyli. Se tekee töitä samalla intohimolla mitä aina, mutta keskittyy todella hyvin eikä turhaudu ollenkaan vaikka tulisi vastoinkäymisiä.
"Ongelmakohdiksi" (ei vielä mitään mullistavia) voisi sanoa sen, miten koira välillä ehtii ohittamaan jo jäljellä olevan namin, mutta äkkiä ruoan tuoksu tunkeutuu sieraimiin ja on pakko peruuttaa muutama askel ja saada tuo nami. Näissä olen antanut sen tarkentaa ja ottaa muutama paluuaskel etsiessään namia, mutta samalla omaa kävelyä jatkaen kerron että tähän ei kuhnailemaan jäädä, jolloin koirakin jatkaa kyllä etenemistä. Toinen positiivinen ongelma on saada pentu jäljeltä pois! Loppupalkkana namirasia täynnä ruokaa, joka syödään maassa. Kun ruokakuppi on putsattu, niin haluaisin vielä palkata sen siinä loppupalkkana lelulla, johon hommat selkeästi loppuisivat. Tähän asti Vekki on vielä hinkunut jäljelle takaisin ja jatkanut nenä maassa kulkemista. Tälloin lelu ei kiinnosta sitä halutulla tavalla ja olenkin todennut vain "riittää" ja vienyt sen jäljeltä pois ja leikittänyt kauempana. Nyt ruokapalkan jälkeen noustiin, totesin koiralle "NONIIN, RIITTÄÄ HYVIN TEHTY MENNÄÄN!" ja liikuttiin pois alueelta, mikä toimi tosi hyvin. Kauempana jäljestä kaivoin vasta pallon esiin ja leikittiin kunnolla. Tällä mennään!
Esine-ruutu
Jäljen vanhetessa tehtiin esineruutua. Talloin alueen (1-esine, sukka, keskellä takarajalla. 2-esine, pallo, oikeassa reunassa melko keskellä. 3-esine, panta, keskellä etulinjassa) ja Vekki odotti käskyn alla. Vekki haravoi aluetta taas laajasti, ei sen kanssa oikein ole ideaa edes tehdä lähetyksiä, kun kuitenkin seilaa koko aluetta vain lävitse. Sukka ja pallo nousivat tosi hyvin, mutta viimeistä esinettä eli pantaa ei vaan tajunnut. Alkoi turhautukin vähäsen, kun lopulta tuli jalkoihin pyörimään ja kysymään apua, sekä irtosi tallatun alueen ulkopuolelle. Tajusin että en ole laittanut esineitä oikeastaan noin etulinjalle ikinä, joten ehkä se teki siitä vaikean. Onneksi taitava penne lopulta löysi :)
Vekki sai tänään tytön ensimmäistä kertaa yökylään, kun hain Annan Myrnin meille hoitoon. Vekki tykkää Myrnista kovasti, joten ei tarvinnut huolehtia että tulisi jotakin kränää - pikemminkin nuori mies meni kokoajan tyttelin perässä korvat töttöröllä ja olisi halunnut pusutella. Kaverukset ovat ottaneet ilon irti toisistaan, kun sisällä hammaspainitaan lattialla ja sängyssä, sekä metsälenkillä vedettiin tuhatta ja sataa. Team Musta ja Valkoinen rynnistivät pitkin polkuja onnellisina toistensa seurasta, kun minä taas katselin tätä shetlantilaista vaaleanpunaisten lasien lävitse ja huomasin ajattelevinani "no ei nuo sheltit yhtään hassumpia ole, ehkä joskus yksi....", haha :D Muutaman tunnin iltalenkin jälkeen meno on vähän rauhoittunut: Vekki nukkuu tyytyväisenä lattialla ja Myrn sitäkin tyytyväisempänä sängyssä tassut kohti taivasta ja hivuttaa välillä kainalooni :D
Toko
Uskomatonta mutta totta, niin se minun pieni pentu saavutti vain tokon kisaiän! Hullua! Vekin veli Turbo räjäyttikin potin käydessään jo ensimmäisessä tokokokeessa saavuttaen 190/200p ja voittaen luokkansa, niin hieno parivaljakko! Itselle tuli hirveä fiilis tokoilla, joten vedettiinkin törkeän hyvät treenit hallilla
Seuruu: virittelin lyhyillä muutaman askeleen seuruilla, joissa naksuttelin. Tehtiin erikseen käännöksiä, pysähdyksiä ja perusasento kontaktia. Edettiin matkassa eteenpäin ja otin ekaa kertaa liikkeessä mukaan myös pysähdyksiä ja käännöksiä. Ei olla ikinä tehty näin pitkää pätkää, mutta olin tyytyväinen. Palkkasin pidemmissä pätkissä myös lelulla, sillä silloin Vekin silmät kirkastuivat ja se oli paljon kiihkeämpi, mistä tykkään. Näin kontakti ja ryhti pysyi paremmin, sillä Vekki menee helposti todella matalaksi. Olin niin tyytyväinen!
Luoksetulo: treenattiin vauhdista sivulle tulemista. Välillä tuli vinoon, mutta korjasi hyvin kun annoin pienen vihjeen. Aika paljon oli omasta käskytyksestä kiinni, viimeiset toistot olivat ihan ylivetoja kun sain käskyn tarpeeksi kovaa, selvästi ja innostuneesti. Alokasluokan etäisyydellä, jes!
Jäävät: mua ärsyttää Vekin hiipiminen maahanmenokäskyn jälkeen! Otettiin tosi monta toistoa, jolloin pentu alkoi osoittaa jo kyllästymisen merkkejä. Treenillä saadaan tästä nopeampi, mutta ei se maailmaa kaada. Laskin että käskyttäessä ehdin ottaa 1,5-2 askelta ennenkuin Vekki lysähtää maahan. Seisominen alkaa olla kokoajan paremmin koiran ajatuksissa, ei sekään ole niin täpäkkä kuin haluaisin mutta toisaalta sitä ehtii parantaa kuitenkin :) Tein peruuttamalla itse (ja koira tulee mukana), paikallaan ja siten että Vekki jo ikäänkuin seurasi sivulla ja käskytin.
Hyppy: pentu osaa!!! Laitoin hypun jo suosiolla korkeammaksi, koska jos se on liian matala niin V vain kävelee ylite ja jalat kopsuu lautaan. Nyt se ihan pomppasi! Ei tarvinnut enää käsiapuja ja seisomaan jäi hyvin. Niin hieno pieni!
Paikkamakuu: Takapalkkana ruokaa namialustalla. Ensin 1min jonka aikana välillä keräilin tavaroita kasaan ja välillä seisoin vähän matkan päässä. Pysyi hyvin! Kunnianhimoisena otin vielä toisen toiston, joka kesti 2min. Tälläkin kertaa välillä liikuin ja tein jotakin ja puolet ajasta seisoin koetyylisesti. Aikaa oli jäljellä enää 4sec kun Vekki äkkiä päättikin että "nääh, en mä viitti" ja se nousi. Olin ihan EEEEEEEEI! Ei vaan, en pidä tätä maailman loppuna koska muuten se pysyi tosi varmasti, tyhmä ohjaaja vaan halusi värittää yli rajojen ja olla uhkarohkea!
+ Tokojen välissä halusin ottaa jotain hömppää, joten tehtiin ensimmäistä kertaa kokonaista rengasta, tosin minien korkeudella tietysti
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti