kilometrin pituinen postaus

Luvassa jäätävän pitkä tiivistelmä ainakin kahden viikon aikaisista treeneistä. Oon muokannut tätä postausta ainakin kymmenen kertaa, kun on tullut uusia edistysaskelia jotka haluun kirjata ylös.

Ruutu: Ollaan tehty tosi monipuolista treeniä ja painotettu eri osa-alueita treenikerroittain, mikä onkin tuottanut tulosta. Välillä ollaan sheipattu edelleen paikkaa ruudussa, oon palkannut ahkerasti itse ruutuun stoppaamisesta ja siellä seisomisesta, koska E:llä on tapana välillä valua ruudun etuosaan käskyn jälkeenkin. Välimatkaa tehty jo ihan kokeenomaisesti usasti, välillä palkka on jo etukäteen ruudussa, toisinaan lentää kädestäni tai käyn palkkaamassa ruudussa. Seuraamaantuloja ollaan myös tehty ja niissäkään ei ole mitään ongelmaa itse kokonaisen ruudun yhteydessä. Huippua! Seuraavaksi pitäisi alkaa liikuttamaan ruutua toistoittain eri kohtaan ja viedä koira pois ruudun rakentamisen ajaksi. Kokeilin tätä yhdissä treeneissä ja silti haki tosi hyvin näyttämääni suuntaan ja löysi oikean paikan ruudusta, jes! Treenattu erilaisilla ruutumerkeillä ja viime treenit ihan matalimmilla, joten erilaisissa merkeissäkään ei ongelmaaa

Tunnari: Tehty aika monia toistoja, ei mitään moitittavaa. Välillä koiralla vire aika korkealla, mutta yhä malttaa haistella kaikki kapulat ja oma nousee edelleen. Mulla ei ole tosiaan vielä tunnariin uutta käskysanaa, vaan oon antanut koiralle luvan mennä kapuloille aina käsimerkillä. Pitäisi keksiä nyt sellainen käskysana, mikä ei innostaisi koiraa liikaa, mutta kuitenkin naksahtaisi se tunnarimoodi päälle. Pikkuhiljaa voisi harjoitella myös kapulan tuomistakin.  

Luoksetulo: MUISTA olla näyttämättä koiralle palkkaa, jos aiot palkata sen kädestä heittämällä! Tajuan aina vasta jälkeepäin, että miksi se koira stoppaa nuin huonosti ja sitten tajuan heiluvani tennispallokädessä, arg! Stoppeja tehty lelu- ja ruokapalkalla erikseen, hyviä silloin

Liikkeestä istumista tehty kokeenomaisesti, ilman mitään ennakkovihjeitä, tosi hyviä! Luotan jo siihen, että istuu ja niin on istunutkin joka kerralla, oon innostuneen hämmentynyt tästä. Metsku junnaa paikoillaan, koska nykyinen kapula on vain Eetun suuhun liian suuri ja se häiritsee koiran tekemistä. (Huom! Uusi metsku ostettu, treeni alkakoon) Seuraaminen on aikamoista keulimista nykyään, mutta ollaan sitäkin ahkerasti tehty ja muistuteltu miten se menikään. Paikkiksia tehty lähinnä siten, että hallissa laitan koiran nykyään aina makuulle käskyn alle kun esim. rakennan rataa tai ruutua, joten varmasti tehty yli koepituuksia monta kertaa. Välillä olen käskenyt pitämään pään maassa (tarjoaa hyvin itse), mutta yhtä hyviä muutenkin! Kaukot on menneet aika hyvin eteenpäin ja olen rohkeasti tehnyt niitä jo treenikentällä ulkona ja hallissa, yleensä aina takapalkalla. Vapauttanut aina omasta mielestä erityisen hyvistä vaihdoista, mutta muutaman kerran tehty yhtä monta vaihtoa, kuin kokeessakin olisi

Unskin tokouran piti olla jo kuopattu, kunnes tapahtui eräs muuttuja: corgien tokomestaruuspäivä julkistettiin. En tiedä miksi, mutta se herätti taas mussa samanlaisen innon saada molemmat koirat kilpailemaan kyseisissä karkeloissa, joten päätin että kyllä Untokin on alokasluokkaan saatava! Etenkin kun summailtuani totesin, että meillä on kaikki liikkeet hyvässä vaiheessa, jos huonoa seuraamista ei lasketa. Nyt olen höllännyt sitten otetta ja päättänyt vain, että opetan Unskille tarpeeksi mukiinmenevän seuraamisen, sellaisen ettei pilkkua aleta viilata. Viime aikoina ollaankin sitten kertailtu tokojuttuja ja Unski on ollut melkoisen pätevä. Epäilen, että sille on tapahtunut nyt sama kuin Eetulle joskus, eli huomannut miten kivaa aksatreenaaminen on, niin se on kanavoitunut jotenkin tokoon. Koska Unski on ollut ihan kympillä mukana!

Seuraamisessa ollaan kokeiltu vähän miten hommaa aletaan rakentamaan ja rohkeasti otettu liikettä mukaan, jolloin oon sitten palkkaillut oikealla paikalla seuraamisesta. Ajattelin edetä tekemällä sekä lyhyitä ja tosi keskittyneitä pätkiä, mutta myös palkkailua siitä kun Unski itse liikkeessä hakeutuu oikealle paikalle. Oon ihan innoissani, miten kivaa tää on Unskista ollut. Jäävistä molemmat maahanmeno ja seisominen toimivat ja reagointi käskyyn on nopea, etenkin maahanmenossa! Luoksetulossa kertailin olkkaritokoiluna perusasentoon tulemista pidemmältäkin välimatkalta ja tänään tehtiin kokonaista kokeenomaista luoksaria. Unski nimittäin tulee kyllä mielettömän kovaa, mutta sillä ei ole riittänyt ajatus tulla vielä vauhdista sivulleni. Olkkaritreenistä oli hyötyä, sillä tänään ulkona kutsuessa hihkaisin "sivu" ja koiran ollessa muutaman metrin päässä muistaakseni toistin hiljempaa "sivu", mutta koira itse hoksasi ja tuli niin hienosti perusasentoon!! Noora teki Unskille myös luoksepäästävyyden, siinä ei mitään erityistä: pikkuketun häntä heilui hurjasti, mutta malttoi istua aloillaan kun pyysin. Paikkista tehtiin ihan uuden koiran (Pinnan) kanssa: Unski tuijotteli välillä Pinnan suuntaan, mutta hyvin katsoi myös mua. Kävin palkkaamassa tosi tiheästi, ettei se vaan keksisi nousta ja tehdä omiaan. Hassua muuten miten Unskin vire jotenkin paranee, kun paikalla on muitakin koiria! Nytkin se hakeutui tosi innokkaasti perusasentoon ja teki niin hyvin hommia, vaikka paikalla oli uusia ihmisiä ja koiria - ihan huikea otus. (Huom! Ollaan tehty nyt lyhyttä 3-5m seuraamista ja U:lla pysyy kontakti ja seuruupaikka kiitettävän hyvin)

Tosiaan mainintaa vielä siitä Unskin ykkösjutusta, eli agilitysta. Ollaan tehty aktiivista motivointitreeniä nyt 4-5 kertaa, mikä on tuottanut tulosta! Näillä kerroilla kun olen ottanut U:n autosta, niin se on ollut ihan säpäkkänä ja ottanut hirmuisesti muhun kontaktia. Halliin mentäessä se tarjoaa kokoajan tuota partiopoika-asennetta. Viime perjantain radasta sovelsin U:lle ja mulle sopivan rallittelupätkän. Unski oli ihan liekeissä ja se ei juuri viitsinyt edes minun ohjauksia kuunnella, vaan ampui välillä ihan omia menojaan - minä vain perässä juosten ja nauraen. Koko treenien ajan Unski oli kuulolla, mutta se irrotteli ja meni kokoajan täysillä! Lelupalkka toimi hyvin :) Loppuun tehtiin vielä keppejä ohjureilla ja pikkukettu ei oikein voinut hillitä itseään: se pujotteli hyvin, mutta yritti aina välillä mennä ohjureiden alta! Kuitenkin pääjuttu mitä haettiin oli itse kepeille hakeminen, mitä tehtiin suoran putken ja muutamien hyppyjen kautta. Oli hauskinta ikinä, kun putken jälkeen viskasin U:n hyppäämään edessä olevan hypyn, niin se yhden sijaan kävi hyppäämässä muutaman seuraavankin (jotka kaaruivat vielä vaikeammin pois linjasta) ja kääntyi sitten minua kohti ja haki hyvin kepeille. Tätä lisää! Eetu teki näissä treeneissä lähtöjä, kontaktien alastuloja ja keppien ekaa väliä sheipaten. Lähdöissä kävin aina palkkaamassa sen lelulla ja sitten siirryttiin toiseen kohtaan leikkimään lähtöä. Lopulta oltiin putken suulla, jossa härnäsin muka ohjaamalla kokoajan putkeen, eikä E saanut liikahtaakaan. Koira keskittyi kuitenkin hienosti, eikä se reagoinut mun ohjaukseen mitenkään, ennenkuin lopulta vapautin ja palkkasin antamalla juosta putken tai leikittämällä lelulla. Eetu teki tällaista kaikenlaista pientä, koska se ei saanut vielä treenata kunnolla (Huom! Seuraavissa treeneissä tehtiin aika samalla kaavalla juttuja: Eetu lähtöjä, kontakteja ja pientä irtoamissuoraa, Unski muutamaa hyppyä, A:ta ja keppejä. U:n kanssa myös tokoiltiin aksan yhteydessä ja koira toimi tosi hyvin)

Sitten junnun treeneistä! Vähän rauhallisempia viikkoja treenien osalta, mutta edelleen hyvällä mallilla ollaan. Uutena juttuna päätin kuitenkin vielä ottaa peruuttamisen, mikä sujuu nyt tosi hyvin. Alkuun Vekki tarjosi kiven kovaa maahanmenoa ja turhautui, kun en tehnyt elettäkään palkatakseni sitä. Joustin sitten kriteeristä ja palkkasin pelkästä seisomisesta ja tassujen liikuttelusta. Jossain vaiheessa peruutusvaihde meni kuitenkin päälle ja nyt Vekki tarjoaa kokoajan peruuttamista! Ollaan myös tehty korokkeen päällä hakeutumista sivulle, eli takapään käyttöä. Alkuun oli pientä sähellystä, mutta pian vain ne takatassut alkoivat steppailemaan ja Vekki osasi hakeutua kohti mun sivua. Istumista ja etenkin maahanmenoa tehty paljon liikkeessä, eikä pentu tarvii enää kuin napakan käskyn ja tekee mitä pyydetään, ei enää käsimerkkejä ja varmisteluja. Hallilla ollaan leikitty kahdella lelulla (heitän lelun ja Vekin ottaessa sen suuhun kiskaisen esiin toisen lelun) ja tehty peruuttamista, maahanmenoja ja istumisia. Maahanmenoja tehtiin silleen, että pelleilin, hyppelin ja innostin pentua kamalasti ja sitten äkkiä hihkaisin "maahan" - nää oli penskalle ihan helppoja! Sitten vapautuksen jälkeen hurjat bileet! Tähän asti Vekki ei ole ottanut mistään uudesta paikasta niin paljon häiriötä, että se olisi vaikuttanut työskentelymotivaatioon. Tästä hyvä esimerkki Jyväskylän KV-näyttelyn päälava, jossa käytiin vähän sheippailemassa ja tekemässä jutskuja :)

Sitten tähän päivään! Tosiaan, oltiin viikonloppuna Jyväskylän KV näyttelyssä esiintymässä toko- ja agilitynäytöksissä. Tokossa Eetu esitteli seuraamista, noutoa ja kaukokäskyjä. Seuraamisessa annoin "viereen"-käskyn ja se toimi hyvin. Kaukoissa E:llä oli takapalkka, mutta se teki jatkuvasti voittajan kaukoja tosi hyvin, kuitenkin häiriönä oli mikrofonin puhe taustalla, yleisö ja ihan uusi paikka. Noudossa haki tavallista kapulaa ja showmeiningillä vielä tyhjää muovipulloa, luuta ja juontajan kengän. Unski pääsi näyttämään miten nuoren koiran kanssa voi treenata ja näytettiin perusasentoa ja sivulla pyörimistä. Hyvin tyypilliseen tapaan Unskin kanssa sattuu ja tapahtuu ja nytkin se hökäisi nakin palasen väärään kurkkuun ja piti ainakin puoli minuuttia odotella, että se sai taas itsensä kasattua :D Näyttelystä tarttui mukaan taas uutta treenikamaa kuten naksutinta, uusi metsku(!!), vetolelua ja Vekin leikitystreeniin uudet samanlaiset lelut. Päivän aikana kävikin sitten hassu juttu, että kotimatkalle meille lähti vain kaksi koiraa ja mukana olleelle äitilleni yksi. Päätin antaa Unskin porukoille hetkeksi lievittämään koiraikävää, joka näytti olevan varsin suuri. Unski rakastaa ylikaiken olla omalla takapihallaan, joten sillä on siellä kivaa. Minä puolestani käytän tämän ajan hyödyksi ja treenaan Vekin kanssa paljon etenkin yksinoloa ja hihnakäytöstä. Eetun kanssa aloitamme viikon päästä koirahierojakurssin ja nyt treenataan voittajan liikkeitä edelleen supermotivaatiolla :) Vekki sai myös torstaina tehosterokotuksen ja painoa oli nyt 10,5kg. Alla olevaa kuvaa katsoessani suu loksahti auki: se näyttää niin ISOLTA! Ihan oikealta koiralta! Meidän kokoonpano näyttää siis hetken aikaa tältä: