hymy huuleen

Omilleen muuttamisen jälkeen koirien lelukori koki melkoisen ratsian, koska en halunnut raahata sataa pehmo- ja vinkulelua mukanani. Ennen koirilla oli siis iso koppa täynnä jos minkälaista leikkikalua, mutta nykyään vain muutamia. Nykyään ostan vain aktivointipelejä tai treenileluja, joita pidetään treenien ulkopuolella repussa. Eilen tuli kyllä vastaan tuo sen verran huvittava löytö, että oli pakko ostaa! Eron kyllä huomaa kun niitä leluja ei enää pyörikään joka nurkassa, sillä tästäkin lelusta tuli heti ehdoton ykkönen poikien keskuudessa! Samalta eläinkauppareissulta tarttui myös molemmille omat, pienet vinkulelut (jotka esittävät pullaa ja toinen rinkeliä) palkkaukseen. Pitää kokeilla pärjäävätkö ne vinkuville tennispalloille! En muista olenko maininnut ikinä, mutta meillä on nykyään aina keväisin inhottava ongelma. Eetun etutassujen kynnet kuluvat jostain syystä epätasaisesti ja esim. yhden kynnen päältä on kulunut karvakin pois. Syynä tähän on siis tassujen laahaaminen, jota useilla corgeilla tapahtuu. Enää en lopputalvesta leikkaa pahemmin Eetun kynsiä, jotta ne eivät menisi jo näin huhtikuussa niin pahaan kuntoon - turha toivo. Ostin siis samalla vauvoille tarkoitettuja sukkia, koska inhoan ajatusta koirille tarkoitetuista tossuista

Sitten treenipäivitystä olkaa hyvä! Tiistaina päästiin treenaamaan Hennan ja Rean sekä Pilvin ja Zinin kanssa. Zin oli pojille uusi tuttavuus, jonka vuoksi kokeilin alkuun miten Unski malttaa keskittyä ja palkkasin vain itsenäisestä kontaktista. Unskilla oli kuitenkin pian treenimoodi päällä ja päästiin ottamaan mm. perusasentoja ja jääviä. Jäävissä maahanmeno on tosi nopea ja seisomisessakin edistyttiin.

Eetun kanssa aloitettiin seuraamisella. Opetin eräänä aamuna molemmat koirat pyörimään korokkeen päällä, tosin Eetun kanssa sitä ei pitänyt edes harjoitella. Otettiin siis samantien koroke mukaan ja tehtiin takapäätreeniä. Koira pyörimään laatikon päälle ja pyysin kokoajan hakemaan sivulle. Eetusta tää oli superhauskaa ja häntä vispaten pyrki kokoajan kiinni mun reiteen. Tästä oli selvästi hyötyä, koska koira käyttää taas innokkaasti takapäätään ja perusasennot on ihan jeejee juttu. Treeneissä keskityin juoksuosuuteen, koska Eetun kontakti on alkanut pahasti tippua. Heti kun juoksuaskeleet alkavat, niin tyyppi alkaa pälyillä ihan muualle. Tehtiin paljon näitä ja palkkasin kesken juoksun, niin alkoi paranemaan. Jäävät putkeen, jossa huonon ennakkovirittelyn takia Eetu tarjosikin väärää asentoa pitkästä aikaa. Kaikissa näissä koiralla oli kova vire päällä, minkä takia vähän jännitti kun sovittiin että tehdään paikkamakuu heti perään. Tuttuun tapaan sheippasin nopeasti "pää"-käskyä ja rauhoitin koiraa. Vielä paikkamakuupaikalle mennessä sen mielentila oli lähinnä "mitätehään!!", mutta heti käskyn saatuaan rauhoitti itsensä ja makasi täydellisesti. Ihanaa miten se on itsekin oppinut säätelemään virettään!

 

Täytyy kehua myös sitä, miten hyvin Eetu käyttäytyy taukojen ajan. Nykyään laitan sen vain "käy maate"-käskyn alle maahan ja koira odottaa rauhassa, vaikka muut treenaisivat vieressä ja minä avustaisin. Tauon jälkeen paneuduttiin noutoon ja luoksetuloon. Noudossa pitäisi kiinnittää huomiota tuohon omaan yläkropan kääntymiseen, kun koira palaa sivulle. Teen sitä lähinnä siksi, että näen miten koira on tulossa koska tarjoaa satunnaisesti niitä hyljeperusasentoja. Videolta jäi pois se suorituksista parhain, tottakai. Luoksetulon pysäytys alkaa aiheuttaa kyllä melkoista päänvaivaa. Ihmettelin miksi se valuu niin paljon, mutta Hennan kertoessa syyn tuli kyllä tyhmä olo. Palkkaan nimittäin yleensä koiran lentävällä tennispallolla ja ennen jättöä virittelen sitä pallolla. Koiran jättäessä kävelen myös pois se ihana tennispallo kädessä. Onko toisaalta ihme, että se koira vetää juurikin mun luo missä pallokin on. Täytyy alkaa käyttää takapalkkaa ehdottomasti jatkossa. Olisi hauska kokeilla myös mitä se tuumaisi tässä vaiheessa vanhasta stoppi-käsimerkistä, mutta en taida uskalla sekoittaa enempää

Tänään saatiin sitten omanrotuista seuraa, kun mentiin lenkille ja treenaamaan Tiinan sekä Taavi-pemun ja Hope-cardipennun kanssa. Heti treenien alettua alkoi kuitenkin vettä sataa kuin saavista. Noh, ei pieni sade meitä haittaa, mutta äkkiä alkoi sataa rakeita kaatamalla! Nyt on huhtikuu! Taavi ja Unto kävivät viime agitreeneissä vähän toistensa niskaan, joten tehtiin vain kontaktitreeniä toisen ollessa vieressä. Pikkuketun treenimoodi loistava! Eetun kanssa olin varautunut siihen, ettei se suostuisi edes istumaan. Oikeassa olin, sillä perusasennoissa koira ei istunut kunnolla ja maahanmenossa takapää jäi ilmaan. Tehtiin niin monta kertaa uudelleen, että teki kunnolla ja sitten oli bileet. Toivon kyllä todella ettei meidän kokeessa ole tuollainen sää!

 Lenkillä jouduttiin arpomaan melkoisesti, mitkä koirista päästettäisiin kerralla irti. Päädyttiin ensin antamaan Eetun ja Hopen leikkiä hetken keskenään ja sitten Unski, koska hihnassa se koitti kokoajan isotella Lunalle. Ihan hävettää miten sen täytyy tuommoiselle rääpäleelle alkaa pörräämään. Lopulta pääsi myös Taavi irti ja pitkän aikaa nuoret urokset väistelivätkin toisiaan. Jossain vaiheessa Taavi ilmeisesti päätti että nyt riitti nössöily ja alkoi tappelu. Onneksi kahakan jälkeen koirat kykenivät olemaan normaalisti eivätkä yrittäneet toisen kimppuun. Huh huh, ei kyllä ennen tuntunut kahden corgin omistaminen näin hankalta! Tuntuu että saan kokoajan miettiä kenen kanssa noita päästäisi juoksemaan, kun kahdestaan osaavat olla melkoinen lauma